Poistetut kohtaukset, Osa I: Kirjastoselvitys

Teatterin tekeminen on paikka paikoin armottoman raakaa peliä. Kokonaisuuden toimivuuden kannalta kaikki ei-ehdottoman-välttämätön on ennemmin tai myöhemmin heivattava kylmästi yli laidan, vaikka jonkin kohtauksen hiomiseen olisi käytetty viikkotolkulla aikaa, vuodatettu määrättömästi hikeä ja kyyneleitä, ja vaikka kohtaus itsessään toimisi erinomaisesti. Kill your darlings, kuten sanotaan. Tähän tilanteeseen ollaan ajauduttu myös Oikeusjutun parissa tavan takaa. Kenellekään tuskin tulee yllätyksenä tieto siitä, että Generaattorin näyttämöllä 19. huhtikuuta lopulta päivänvalonsa näkevä kokonaisuus on vain murto-osa esitystä varten kerätystä, kirjoitetusta ja uudelleen kirjoitetusta materiaalista.

Jotta suuri yleisö pääsisi kuitenkin nauttimaan selvitystyömme hedelmistä mahdollisimman laajasti ja kattavasti, olemme päättäneet julkaista joitakin valikoituja katkelmia lopullisesta käsikirjoituksesta poispudonneista kohtauksista sekä niistä haastatteluista, jotka eivät syystä tai toisesta koskaan yltäneet esitystekstin tasolle.

Ensimmäisenä julkaisemme otoksen eräästä kohtaustekstistä, joka oli pitkään mukana käsikirjoituksessa ja näyttämöharjoituksissa, mutta joka lopulta kohtasi loppunsa ohjaajan punakynän alla. Kohtauksen runkona toimii haastattelu, jossa haastateltavan penkillä istuu eräs aikoinaan pitkään Kajaanin opettajankoulutusyksikössä työskennellyt henkilö (litteroinnissa nimimerkillä X). Haastattelijoina toimivat ohjaaja Veikko Leinonen (V) sekä ohjaajan assistentti Toivo Peppanen (T).

Dialogin lomassa on muutamia yleisölle selvennykseksi kohdennettuja repliikkejä näyttelijöiltä (Antti= Antti Vilhunen, Hanski= Hanna-Mari Hotta, Pekka= Pekka Moilanen) sekä nimettömien ”syväkurkkujen” lausuntoja. Haastattelu tehtiin Kajaanissa 4.12.2012. Haastatteluteksti on autenttisessa alkuperäisasussaan.

Kyseisessä katkelmassa keskustelun aiheena on mm. Kajaanin yliopistokeskuksen kirjaston laajennushankesuunnitelman kariutuminen vuonna 2006.

V: tuliko sitte jälkikäteen semmonen olo, että näin tehään vaan näön vuoksi että tää oli yhtä teatteria ja vejätystä?

X: no sitähän se oli, pelekkää teatteria.

T: tehtiin kirjastoselvityksiä ja laajennushankesuunnitelmia ja…

X: ja kaikki pantiin jäihin. nii tuota täälä oli hienot suunnitelmat, kaikki oli viimesen päälle että esimerkiksi tuo nykynen kirjasto niin siihen rakennetaan toinen kerros ja…

T: ettekste yhtään osannu aavistaa että tässä nyt vedätetään, te olitte hyväuskosia ja sitte sillon aattelitte että tässä tehdään (X sanoo ”juu”) tärkeetä työtä…

X: alunperinhän siinä oli se että tämä meidän kirjasto oli tarkoitus siirtää tuonne maakuntakirjaston yhteyteen ja sen rehtori torppas. siinä vaiheessa saatto ounastella että tämä ei tiedä hyvää.

Kajaanin seminaarin harjoituskoulu alkutalvesta 1940

Rakennus tuhoutui venäläisten pommituksessa 7.2.1940

Rakennus kunnostettiin sodan jälkeen, mutta siihen ei rakennettu yläkertaa, jollainen siinä alun perin oli. Myöhemmin rakennus on toiminut musiikkitalona ja sittemmin kirjastona. Kirjastoselvitystä laatineen työryhmän esityksessä (2006) todettiin, että entisöinnin pyrkimyksenä tulisi olla rakennuksen saattaminen pommitusta edeltäneeseen ulkoasuun (ks. ylin kuva).

Antti (yleisölle): Kirjastoselvitys. Mistä tässä on kyse? Kuunnellaanpa jälleen yhtä syväkurkkua.

Hanski: Seuraava katkelma on eräästä Tutkimusryhmä Tuhkamunan käymästä sähköpostikeskustelusta.

Syväkurkku: ”Oulun yliopiston rehtori ei vienyt tiedekunnankaan esityksiä tulosneuvotteluihin. Yksi esimerkki, jonka tiedän varmasti, oli Kajaanin kampuksen kirjaston ja hallintorakennuksen pommitettujen kerrosten entistäminen. Sitä varten olisi ollut EU-rahaa saatavissa lähes koko summa.

Mutta rehtori esitteli vain Oulun 4 miljoonan hankkeen, joka vei budjetin huonoon jamaan. Valtion kiinteistölaitoksen silloinen pomo oli silloinen tuttu ja kysyin häneltä miten Kajaanin entistämishanke etenee. Hän kertoi, että ei tällaista esitystä ole tullut yliopistolta. Rehtori väitti meille, että ministeriö kieltäytyi hankkeesta.”

Antti: Toinen syväkurkun lausunto liittyen samoihin kuvioihin.

Syväkurkku: ”Toinen hanke oli yhteinen kirjastorakennus yliopistokeskukselle ja ammattikorkealle, jolle oli rahoitus valmiina ministeriössä. Tämä hanke kaatui (Juhani) Suortin (yksikön johtaja) hankkimaan avajaispuhujaan, joka kehui estoitta Kajaanin toimintaa ja kritisoi Oulua lyhytnäköisyydestä.

Huhujen mukaan rehtori Lajunen vedettyään parit rauhoittavat ilmoitti paluumatkalla Ouluun, että sitä kirjastorakennusta ei sitten rakenneta.”

Hanski: Kyse on Kajaanin yliopistokeskuksen vuoden 2006 lukuvuoden avajaisista, jotka pidettiin varhaiskasvatuksen siirron jälkeen. Avajaisissa vallitsi sähköinen tunnelma ja runsaat suosionosoitukset sai emeritusprofessori Ilkka Huovio, joka sanaili juhlassa seuraavaa:

”Yliopistoissa tuntuu olevan johtajina virkamiehiä, jotka haluavat täyden vallan. Yliopistot tekevät mitä lystäävät ja sen huomaa. Loput tervatynnyrit on pidettävä Kajaanissa.”

(…)

X: oottako te kahtonu kajaanin vapaamuurareiden... ketä sinne kuuluu? siellä ne päätökset tehdään.

T: kyllä me suurin piirtein tiedetään ketä siellä on.

X: tiedätte ketä siellä on. siellä on semmonen kuppikunta jossa on kajaanin napamiehiä. Kajaanissa on aika vankka se loosi.

T: aijaa... ootsä tutkinu sitä?

X: mä tiedän aika paljon niitä tyyppejä siellä. ne kuuluu sitte näihin muihin velijärjestöihin.

T: pelijärjestöihin?

X: mitä?

T: pelijärjestöihin...

X: niin... pelijärjestöihin niin joo kyllä. mutta mää oon ite ulkopuolinen, mä oon kaikkien kans yhteistyössä, mä oon sanonu aina että (vetää henkeä) vähä laidasta laitaan.

niin en mää pysty sanomaan tarkkaan että millon se on pantu tää nelosvaihe päälle tässä alasajossa, että se on (Mikko) Isohanni (Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan entinen hallintopäällikkö) ollu semmonen keskeinen primus moottori, tämmönen harmaa eminenssi, koska hän pyöritteli niitä dekaaneja mennen tullen, sitte tämmösiä pilipali-tyyppisiä. se on todennäköisesti alkanu siinä 2006-2007 tienoilla tämä.

V: millon sulle tuli semmonen olo että tämä on menoa nyt Kajaanille?

X: no se on sillon 2009, sillon oli se mietintö jossa mietittiin näitä filiaalien alasajoa ja sehän perustu seki henkilökysymykseen. mä en muista sen naisen nimeä, mikähän perkele se oli… se oli Kajaanissa apulaisprofessorina sillon 90-luvulla. se oli semmonen pyrkyrityyppi… tämä nainen, mikä sen akan nimi oli… se akka nii se julkisesti vähätteli filiaalien ja Kajaanin merkitystä, hänhän oli sen toimikunnan puheenjohtaja.

V: mikäs sen mietinnön nimi olikaan?

X: Opettajankoulutus 2020. semmonen ministeriön mietintö. se oli Kajaanissa apulaisprofessorina ja se selvästi otti herneen nenäänsä ko täälä ei innostuttu siitä sen moduulikokeilusta… Hannele Niemi!

Pekka (yleisölle): Hannele Niemi ja ministeriön mietintö Opettajankoulutus 2020, joka tuomitsi filiaalit turhaksi rahanmenoksi.

X: tässä ei oo pelkästään kyse siitä vaan tässä on kysymys satakakstoistavuotiaan laitoksen alasajosta ja kahdestasadasta työpaikasta ja aika monesta ihmiskohtalosta ja valtiontalouden kannalta aivan järjettömästä toiminnasta.

tänne jää jumalauta tyhjät kiinteistöt, normaalikoulu joka joudutaan kenties pistämään alas ja oulussa sitte vastaavasti sikäläinen normaalikoulu, siellä on niin paha homeongelma et siellä ei muutamat opettajat voi tulla työpaikalle.

T: ja suunnitellaan toisen normaalikoulun…

X: toinen normaalikoulu aloitetaan ja se maksaa viistoista miljoonaa. valtiontalouden kannalta tässä ei oo mitään järkeä.

(…)

V: tämmöstäkö se suomalainen tehostaminen on ja organisaatiouudistus?

X: no, se on niinku leikattas kangasta toisesta päästä ja pistettäs toiseen päähän.