Katsojapalautetta

"Oikeusjuttu on kokonaisuudessaan mielenkiintoinen ja persoonallisen rouhea esitys, joka osoittaa, että Kajaanin Harrastajateatterin näyttelijät kykenevät aivan huippusuorituksiin. (...) Toivottavasti esityksen tekijät osallistuvat teoksellaan myös valtakunnallisiin mittelöihin ja näyttävät, kuinka korkealla tasolla Kajaanissa näytelmäharrastus tänä päivänä todella on." toteaa nimetön katsoja palautteessaan viikonvaihteen Koti-Kajaanissa (s. 10).

Koti-Kajaanin arvostelu

"Veikko Leinosen mustavalkoisen realistisesti ohjaama totuus Kajaanin opettajankoulutuksen alasajosta saa haukkomaan henkeä, sillä niin häikäilemätöntä kainuulaisten vedätystä ja vallan väärinkäyttöä paljastuu mm. autenttisista haastatteluista, joita yleisö saa kuulla Harrastajateatterin videoilta." kirjoittaa Päivi Huusko Oikeusjutusta tämäpäiväisessä Koti-Kajaanin arvostelussaan (s. 13).

Seuraavat Oikeusjutun esitykset Generaattorilla la 4.5. klo 19 ja su 5.5. klo 17.

Poistetut kohtaukset, Osa II: Itsetunto-ongelmia

Heitetäänpä vaihteeksi vähän lisää vettä myllyyn. Tällä kertaa julkaisemme Oikeusjuttua varten valmiiksi kirjoitetun ja pitkälle harjoitellun kohtauksen, joka heivattiin lopullisesta esityksestä aivan viime metreillä, vain pari päivää ennen ensi-iltaa. Kohtaus itsessään toimi erinomaisesti, mutta tulimme lopulta siihen johtopäätökseen, ettei se vienyt riittävästi (lue: riittävällä temmolla) kokonaisuutta eteenpäin. Harmillista sinällään sillä kohtaus avasi mielestämme varsin mielenkiintoisia näkökulmia Oulun yliopiston sisäisiin toimintatapoihin.

Kohtaus rakentuu erään pitkään Kajaanin opettajankoulutusyksikössä työskennelleen (X) haastattelun ympärille. Haastattelu tehtiin Kajaanissa 12.3.2013. Paikalla olivat ohjaaja Veikko Leinonen (V) ja Toivo Peppanen (T). Kohtauksen alun johdattava repliikki kuuluu näyttelijä Antti Vilhuselle. Haastatteluteksti on autenttinen.

Antti (yleisölle): Seuraava pätkä on erään Kajaanin opettajankoulutusyksikössä työskennelleen haastattelusta. Hän oli sitä mieltä, että Oulun (yliopiston) kasvatustieteellinen (tiedekunta) voidaan nähdä tässä kehityksessä myös uhrina.

T: miten sä näät ton opettajankoulutuksen tulevaisuuden?

X: mä sanosin et Oulu on ihan toivottomassa tilanteessa nytten, ku aatellaan että sinne tulee joku sata graduntekijää Kajaanista ja koko ajan porukkaa vähennetty.

T: selviikö ne siitä?

X: siis selviäähän ne tietenki, mutta miten, siis niin että laiminlyödään opetus, et graduntekijät tekee mitä tekee ja hyväksytään kaikki mahollinen graduks.

V: aiheuttaako tämä, jos Oulun valmistumisprosentti ei nouse, niin aiheuttaako se ihan katastrofin Pohjois-Suomeen ettei valmistu porukkaa?

X: mää kyllä ihmettelen todella, että miten ne siitä selviää. mä tos kesällä juttelin yhden oululaisen kanssa, ja kyllä sekin oli siinä ihmeissään, sekin vaan oottelee että pääsis eläkkeelle sieltä, se ylipäänsä niinku se koko tunnelma on hirvittävän huono Oulussa, et siellä nyt jokainen kai puukottaa toista selkään niin paljo ku pystyy, ja sitten toi Sanna Järvelä (Oulun yliopiston kasvatustieteiden professori ja yliopiston hallituksen jäsen) niinkun huseeraa päällimmäisenä nytten, sillon kuitenki, se on hallituksen jäsen, niin se pystyy puuhaan kaikenlaista et, en tiiä, semmost se on, et nuo puheet siitä et siellä ois korkeetasost tiedettä, sille voi vaan nauraa.

(...)

V: jos se on tollasta ollu Kajaani-Oulu köydenvetoa, niin mikä ihme siinä on ollu, että se on tommonen ollu se tilanne?

T: mikä sen kaiken takana...

V: mistä se tulee, onko se jotenki niin syvään juurtunu asia vai mikä siinä on?

X: mä luulen, yksinkertasesti vois sanoo, että oululaisilla on niin heikko itsetunto, niillä ei oo mitään tutkimusta millä ne ois voinu briljeerata. tutkimus ei koskaan painanut siis missään, se ei ollu mikään kriteeri tai argumentti rahanjaossa, vaikkakin meillä oli tiedekunnan suunnitelmissa aina tieteen tukeminen ensimmäisenä, mut se täyty olla jotta se näyttäs hyvältä.

mut tää on niin huvittavaa tää just ku meiän piti jatkuvasti tehä sillon yheksänkymmentäluvullaki pitkän tähtäimen tai lyhyen tähtäimein suunnitelmia, kaikki meni aina toisella tavalla ku nää suunnitelmat oli, ei niillä ollu mitään merkitystä.

T: kuulostaa tommoselta pikkuneuvostoliitolta jotenki...

X: siellä sentään niinku noudatettiin niitä viisvuotissuunnitelmia (nauraa) ainakin jotenkin, että sitten päät putoili. meillä ei noudateta ja kukaan ei kärsi muut ku henkilökunta. pienimmät aina kärsii.

T: vielä absurdimpi tilanne. mut se on niinkö tämän meiän jutun varmaan alusta lähtien se pointti on ollu se että niinku todelliset argumentit ei missään vaiheessa painanu eikä tuloksellisuus.

X: ei, ei se on niinku just, niinku mä sanoin, yksi suurimpia ongelmia, et sehän on niin pirullista ku ei minkäänlaisii kriteereitä, et tässä niinku kaikki, ihan niinku sellaset henkilökohtaset mieltymykset, ja tollaset voi vaikuttaa päätöksentekoon, että ei tiedä mistä johtuu mikäkin päätös ku mikään ei pidä paikkaansa, mikään tollanen niinku, jos sanotaan vaikka tutkimuksen, arvioidaan todella tutkimusta, niin ei sillä oo mitään merkitystä sitten kuitenkaan.

Ensimmäiset esitykset ja Kainuun Sanomien arvostelu

Hip hip! Ensimmäiset esitykset kunnialla vedetty! Tunnelma perjantain ensi-illassa oli lievästi sanottuna hurmioitunut ja katsojien palaute kaikinpuolin ylistävää. Seuraavaksi edessä parin viikon hengähdystauko, jonka aikana Generaattorin näyttämön valtaavat lukiolaiset Silta -musikaalillaan. Oikeusjutun tahkoaminen jatkuu jälleen vapun jälkeen, lauantaina 4.5. klo 19.

Esityksiä on vähän ja kiinnostuneiden määrä kasvaa koko ajan, joten varaathan paikkasi ajoissa!

Lippuvaraukset:

p: 08 626 061
m: kajaaninharrastajateatteri@gmail.com

Raimo Viirretin arvostelu Oikeusjutusta Kainuun Sanomissa (21.4.)

Oikeusjuttu mediassa sekä muuta ajankohtaista

Oikeusjuttu on saanut median piirissä varsin mukavan vastaanoton. Kajaanilaisen paikalliskanavan KotiseutuPlus TV:n toimittaja Vesa Kaikkonen vieraili OJ:n harjoituksissa maaliskuun loppupuolella. Vierailusta koottu videoinsertti pyörii parhaillaan KotiseutuPlus -kanavalla.

Veikko vieraili YLE Kainuun aamulähetyksessä toimittaja Markku Heikkisen haastateltavana maanantaina 15.4. Eilen keskiviikkona (17.4.) esityksestä oli pieni puffijuttu Kainuun Sanomissa sekä paikallislehti Koti-Kajaanissa (s. 16) ja tänään torstaina KotiseutuPlus -lehdessä (s. 5).

Lisäksi luvassa on vielä ainakin varsin kattava reportaasi OJ:n taustoista ja teosta seuraavassa Voima -lehden numerossa. Pysytelkäähän kuulolla!

Oikeusjutun perjantain 19.4. ensi-ilta on nyt loppuunmyyty. Muutamia peruutuspaikkoja saattaa toki tipahdella vielä ihan viime metreillä, joten kannattaa tulla kärkkymään Generaattorille lipunmyyntitiskin läheisyyteen ennen esityksen alkua! 2. esityksessä on vapaana vielä pari istumapaikkaa, myöhemmissä tilaa on toistaiseksi runsaanlaisesti.

Lämpimästi tervetuloa!

P.S. Esityksiin kannattaa saapua reilusti etuajassa, jotta ehtii tutustua ajatuksen kanssa myös Generaattorin lämpiön vallanneeseen "Elämän totuutta etsi!" -installaatioon. Installaationäyttely on Piki Paanasen ja Soile Savelan käsialaa.

Kajaanin normaalikoulun oppilaiden vanhemmat järjestivät kesällä 2010
"Hiljainen kansa" -performanssin, jolla vastustettiin KOKY:n alasajoa (Kuva: Pentti Mankinen)

"Sillon tuli semmonen tunne, että tässähän on valehdeltu" - Otteita erään työntekijän haastattelusta

Tällä kertaa julkaisemme muutamia lyhyitä otteita erään toisen Kajaanin opettajankoulutusyksikön pitkäaikaisen työntekijän haastattelusta, joka haluaa myöskin pysytellä anonyyminä (litteroinnissa nimimerkillä X). Haastattelu tehtiin Kajaanissa 13.3.2013. Kyseessä on viimeinen Oikeusjuttua varten tehty Kajaanin yksikön henkilökunnan edustajan haastattelu.

Yli kaksi ja puoli tuntia kestänyt keskustelusessio oli meille haastattelijoille eräs koko selvitystyömme mielenkiintoisimmista, värikkäimmistä ja mieleenpainuvimmista. Jos ko. haastattelu olisi tehty hieman varhaisemmassa vaiheessa kokonaisprosessia, olisi se hyvin todennäköisesti saanut valmiissa esityksessä paljon nykyistä näkyvämmän ja painavamman roolin. Oheiset katkelmat eivät suurimmalta osin ole mukana itse esityksessä. Haastattelijoina toimivat tuttuun tapaan Veikko Leinonen (V) ja Toivo Peppanen (T). Haastatteluteksti on jälleen kerran täysin autenttinen.

Vuodenvaihteessa 2010 Suomessa astui voimaan uusi yliopistolaki, joka aiheutti voimakasta vastustusta jo valmisteluvaiheessaan. Lakiuudistuksen myötä kaikki yliopistojen työntekijöiden virkasuhteet muuttuivat "tavallisiksi" työsuhteiksi. Uusien työsopimusten allekirjoittaminen herätti pelkoa ja epävarmuutta myös Kajaanissa:

V: tuliko se sinulle ihan puun takaa?

X: tuli, tuli sillä tavalla että mä muistan et tammikuussa mä luin (Lauri) lajusen (Oulun yliopiston rehtori) kommentin kainuun sanomissa että kajaanin opettajankoulutusyksikkö lakkautetaan, ja me tossa käytävällä seistiin ja mä sanoin et jos rehtori sanoo kainuun sanomissa tuommosen niin se ei oo leikin asia, eli se oli se ensimmäinen kerta ku se fakta tuli, aamulla kahvipöydässä.

T: siitä ei ollu minkäänlaisia etiäisiä tai kahvipöytäkeskusteluja?

X: ei siis joulukuussa jolloin me allekirjotettiin uus työsopimus, meille vakuutettiin et kaikki jatkuu ennallaan, ei mitään muuta ku virkamies tulee työsopimussuhteisiin.

T: siis hallinnon ihmiset vakuutti näin?

X: eri tahoilla missä tätä valmisteltiin, ja helsingin yliopistossa oli paljon vastarintaa tähän hallinnon uudistukseen, ja myös siinä luottamusmiehet oli aika aktiivisesti mukana siinä että ne tarkistaa meidän työsopimukset että jujutetaanko meitä, ja eri tahoilla missä määkin liikuin niin vakuutettiin että kaikki jatkuu ennallaan. ja niin me sitten joulukuussa allekirjotettiin niitä työsopimuksia.

T: hyvässä uskossa...

X: muistin mukaan tammikuussa oli se kainuun sanomien juttu, ei siinä monta viikko menny, sillon tuli semmonen tunne, että tässähän on valehdeltu, et sehän ei se ajatus voi syntyä niin nopeasti.

T: minkälainen oli se ensimmäinen tunnelma työyhteisön sisällä sen lehtiuutisen jälkeen?

X: kyllähän se tyrmistys oli.

T: oliko se yllätys?

X: ihan sama se et ku ihmiset mietti että uskaltaako ne allekirjottaa työsopimusta, ja näiden vakuuttelujen jälkeen ne allekirjotti sen, se tuntu et heille ei puhuttu totta.

(...)

Lukuisat KOKY:n työntekijät kokivat varhaiskasvatuksen koulutuksen siirron Kajaanista Ouluun (2006) olleen merkittävä alullepaneva tekijä koko yksikön alasajolle. Näin myös tässäkin tapauksessa:

X: itse näen niin, että jo sillon ku se varhaiskasvatus lakkas niin kyllä mulle jo sillon jo se tunne että se on alku lopulle.

T: sä näit sen sillä lailla?

X: mä näin jo sillon, ku mä muistan että mä ajattelin että näin sitä pikkuhiljaa supistetaan, tosin ku mä tuossa siivosin huonetta, niin mä löysin kalevan lehtileikkeen vuodelta 2006 jossa sanotaan niin, että varhaiskasvatuksen toimintojen lakkauttaminen kajaanissa varmistaa muiden yksiköiden säilymisen siellä.

T: niinhän se lajunenkin vakuutti sitä.

Rehtori Lajusen puhe Kajaanin yliopistokeskuksen avajaisissa 7.9.2006

X: niin, ja sillon, jos miettii että nää monet asiat ei oo ollu totta.

T: oliko se sun mielestä semmonen tekijä joka sai alulle tän lumipallojutun, että napsittiin sivuaineita ja muita, että oliko se alullepaneva tekijä tässä kuviossa?

X: hirveen keskeinen koska mä tiesin, että 60 alotuspaikkaa tänne, niin mä tiesin että tää ei oo taloudellisesti kannattava jos tää supistuu liikaa, tää ois ollu taloudellisesti kannattava sillä sadalla alotuspaikalla varhaiskasvatuksen kanssa, ja just tuotettiin niin paljon niitä tutkintoja kuitenkin että koko ajan on nähny että rahasta tässä ei ole kyse, ei ainakaan siitä että kajaani ei ois ollu taloudellinen yksikkö.

(...)

Eräs Kajaanin yksikön työntekijöiden vastauksissa useimmin esiin noussut antagonistiepäilty oli Mikko Isohanni, sittemmin jo eläkkeelle siirtynyt Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan hallintopäällikkö. Monien kajaanilaisten mielestä juuri Isohanni ajoi tiedekunnan sisällä voimakkaasti Kajaani vastaista linjaa:

V: minkälainen kuva lajusen otteesta tähän kasvatustieelliseen vai oliko se sitten isohannin näpissä tämä kasvatustieteellinen?

X: isohanni on se keskeinen vaikuttaja tähän, jotenkin aikalailla nöyryytti monesti kajaanilaisia.

T: minkälainen suhde sulla oli häneen työsuhteen puolesta?

X: no niin kauan ku, ne alkuvuodet, niin kauan kun tästä tuli oma itsenäinen yksikkö tästä kajaanista, niin ne oli hyvät, mutta sit jotenki, alko se, on mulla kokemuksia, vähän simputettu, epäasiallista käyttäytymistä sanoisin.

V: mikä sun näkemys on, että mikä siinä rupes menemään pieleen, tuliko siinä toimivallasta riitaa kasvatustieteellisen sisällä, menikö se semmoseen ristivetoon?

X: isohanni oli niin syvällä hallintoasioissa ja istu keskeisesti rahojen päällä, hallinnoi niitä rahoja.

T: oliko hällä sun mielestä, jos arvioit, kohtuuttomasti valtaa, että käyttikö hän väärin sitä valtaa sitten?

X: no mun mielestä, kaiken takana on aina suhde rahaan, et sitä mää oon ihmetelly tässä yhteiskunnassa että tuota, et jos joku hoitaa raha-asiat hyvin, niin se ei välttämättä oo mikään meriitti, mutta jos sä teet kupruja ja oot härski sut voidaan palkita, saat ansiomerkkejä ja muita.

Mikko Isohannin ja muiden Kajaanin opettajankoulutusyksikön alasajosta vastuullisiksi syytettyjen rooleista lisää Oikeusjutun esityksissä 19. huhtikuuta alkaen.

Tule ja todista!

Poistetut kohtaukset, Osa I: Kirjastoselvitys

Teatterin tekeminen on paikka paikoin armottoman raakaa peliä. Kokonaisuuden toimivuuden kannalta kaikki ei-ehdottoman-välttämätön on ennemmin tai myöhemmin heivattava kylmästi yli laidan, vaikka jonkin kohtauksen hiomiseen olisi käytetty viikkotolkulla aikaa, vuodatettu määrättömästi hikeä ja kyyneleitä, ja vaikka kohtaus itsessään toimisi erinomaisesti. Kill your darlings, kuten sanotaan. Tähän tilanteeseen ollaan ajauduttu myös Oikeusjutun parissa tavan takaa. Kenellekään tuskin tulee yllätyksenä tieto siitä, että Generaattorin näyttämöllä 19. huhtikuuta lopulta päivänvalonsa näkevä kokonaisuus on vain murto-osa esitystä varten kerätystä, kirjoitetusta ja uudelleen kirjoitetusta materiaalista.

Jotta suuri yleisö pääsisi kuitenkin nauttimaan selvitystyömme hedelmistä mahdollisimman laajasti ja kattavasti, olemme päättäneet julkaista joitakin valikoituja katkelmia lopullisesta käsikirjoituksesta poispudonneista kohtauksista sekä niistä haastatteluista, jotka eivät syystä tai toisesta koskaan yltäneet esitystekstin tasolle.

Ensimmäisenä julkaisemme otoksen eräästä kohtaustekstistä, joka oli pitkään mukana käsikirjoituksessa ja näyttämöharjoituksissa, mutta joka lopulta kohtasi loppunsa ohjaajan punakynän alla. Kohtauksen runkona toimii haastattelu, jossa haastateltavan penkillä istuu eräs aikoinaan pitkään Kajaanin opettajankoulutusyksikössä työskennellyt henkilö (litteroinnissa nimimerkillä X). Haastattelijoina toimivat ohjaaja Veikko Leinonen (V) sekä ohjaajan assistentti Toivo Peppanen (T).

Dialogin lomassa on muutamia yleisölle selvennykseksi kohdennettuja repliikkejä näyttelijöiltä (Antti= Antti Vilhunen, Hanski= Hanna-Mari Hotta, Pekka= Pekka Moilanen) sekä nimettömien ”syväkurkkujen” lausuntoja. Haastattelu tehtiin Kajaanissa 4.12.2012. Haastatteluteksti on autenttisessa alkuperäisasussaan.

Kyseisessä katkelmassa keskustelun aiheena on mm. Kajaanin yliopistokeskuksen kirjaston laajennushankesuunnitelman kariutuminen vuonna 2006.

V: tuliko sitte jälkikäteen semmonen olo, että näin tehään vaan näön vuoksi että tää oli yhtä teatteria ja vejätystä?

X: no sitähän se oli, pelekkää teatteria.

T: tehtiin kirjastoselvityksiä ja laajennushankesuunnitelmia ja…

X: ja kaikki pantiin jäihin. nii tuota täälä oli hienot suunnitelmat, kaikki oli viimesen päälle että esimerkiksi tuo nykynen kirjasto niin siihen rakennetaan toinen kerros ja…

T: ettekste yhtään osannu aavistaa että tässä nyt vedätetään, te olitte hyväuskosia ja sitte sillon aattelitte että tässä tehdään (X sanoo ”juu”) tärkeetä työtä…

X: alunperinhän siinä oli se että tämä meidän kirjasto oli tarkoitus siirtää tuonne maakuntakirjaston yhteyteen ja sen rehtori torppas. siinä vaiheessa saatto ounastella että tämä ei tiedä hyvää.

Kajaanin seminaarin harjoituskoulu alkutalvesta 1940

Rakennus tuhoutui venäläisten pommituksessa 7.2.1940

Rakennus kunnostettiin sodan jälkeen, mutta siihen ei rakennettu yläkertaa, jollainen siinä alun perin oli. Myöhemmin rakennus on toiminut musiikkitalona ja sittemmin kirjastona. Kirjastoselvitystä laatineen työryhmän esityksessä (2006) todettiin, että entisöinnin pyrkimyksenä tulisi olla rakennuksen saattaminen pommitusta edeltäneeseen ulkoasuun (ks. ylin kuva).

Antti (yleisölle): Kirjastoselvitys. Mistä tässä on kyse? Kuunnellaanpa jälleen yhtä syväkurkkua.

Hanski: Seuraava katkelma on eräästä Tutkimusryhmä Tuhkamunan käymästä sähköpostikeskustelusta.

Syväkurkku: ”Oulun yliopiston rehtori ei vienyt tiedekunnankaan esityksiä tulosneuvotteluihin. Yksi esimerkki, jonka tiedän varmasti, oli Kajaanin kampuksen kirjaston ja hallintorakennuksen pommitettujen kerrosten entistäminen. Sitä varten olisi ollut EU-rahaa saatavissa lähes koko summa.

Mutta rehtori esitteli vain Oulun 4 miljoonan hankkeen, joka vei budjetin huonoon jamaan. Valtion kiinteistölaitoksen silloinen pomo oli silloinen tuttu ja kysyin häneltä miten Kajaanin entistämishanke etenee. Hän kertoi, että ei tällaista esitystä ole tullut yliopistolta. Rehtori väitti meille, että ministeriö kieltäytyi hankkeesta.”

Antti: Toinen syväkurkun lausunto liittyen samoihin kuvioihin.

Syväkurkku: ”Toinen hanke oli yhteinen kirjastorakennus yliopistokeskukselle ja ammattikorkealle, jolle oli rahoitus valmiina ministeriössä. Tämä hanke kaatui (Juhani) Suortin (yksikön johtaja) hankkimaan avajaispuhujaan, joka kehui estoitta Kajaanin toimintaa ja kritisoi Oulua lyhytnäköisyydestä.

Huhujen mukaan rehtori Lajunen vedettyään parit rauhoittavat ilmoitti paluumatkalla Ouluun, että sitä kirjastorakennusta ei sitten rakenneta.”

Hanski: Kyse on Kajaanin yliopistokeskuksen vuoden 2006 lukuvuoden avajaisista, jotka pidettiin varhaiskasvatuksen siirron jälkeen. Avajaisissa vallitsi sähköinen tunnelma ja runsaat suosionosoitukset sai emeritusprofessori Ilkka Huovio, joka sanaili juhlassa seuraavaa:

”Yliopistoissa tuntuu olevan johtajina virkamiehiä, jotka haluavat täyden vallan. Yliopistot tekevät mitä lystäävät ja sen huomaa. Loput tervatynnyrit on pidettävä Kajaanissa.”

(…)

X: oottako te kahtonu kajaanin vapaamuurareiden... ketä sinne kuuluu? siellä ne päätökset tehdään.

T: kyllä me suurin piirtein tiedetään ketä siellä on.

X: tiedätte ketä siellä on. siellä on semmonen kuppikunta jossa on kajaanin napamiehiä. Kajaanissa on aika vankka se loosi.

T: aijaa... ootsä tutkinu sitä?

X: mä tiedän aika paljon niitä tyyppejä siellä. ne kuuluu sitte näihin muihin velijärjestöihin.

T: pelijärjestöihin?

X: mitä?

T: pelijärjestöihin...

X: niin... pelijärjestöihin niin joo kyllä. mutta mää oon ite ulkopuolinen, mä oon kaikkien kans yhteistyössä, mä oon sanonu aina että (vetää henkeä) vähä laidasta laitaan.

niin en mää pysty sanomaan tarkkaan että millon se on pantu tää nelosvaihe päälle tässä alasajossa, että se on (Mikko) Isohanni (Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan entinen hallintopäällikkö) ollu semmonen keskeinen primus moottori, tämmönen harmaa eminenssi, koska hän pyöritteli niitä dekaaneja mennen tullen, sitte tämmösiä pilipali-tyyppisiä. se on todennäköisesti alkanu siinä 2006-2007 tienoilla tämä.

V: millon sulle tuli semmonen olo että tämä on menoa nyt Kajaanille?

X: no se on sillon 2009, sillon oli se mietintö jossa mietittiin näitä filiaalien alasajoa ja sehän perustu seki henkilökysymykseen. mä en muista sen naisen nimeä, mikähän perkele se oli… se oli Kajaanissa apulaisprofessorina sillon 90-luvulla. se oli semmonen pyrkyrityyppi… tämä nainen, mikä sen akan nimi oli… se akka nii se julkisesti vähätteli filiaalien ja Kajaanin merkitystä, hänhän oli sen toimikunnan puheenjohtaja.

V: mikäs sen mietinnön nimi olikaan?

X: Opettajankoulutus 2020. semmonen ministeriön mietintö. se oli Kajaanissa apulaisprofessorina ja se selvästi otti herneen nenäänsä ko täälä ei innostuttu siitä sen moduulikokeilusta… Hannele Niemi!

Pekka (yleisölle): Hannele Niemi ja ministeriön mietintö Opettajankoulutus 2020, joka tuomitsi filiaalit turhaksi rahanmenoksi.

X: tässä ei oo pelkästään kyse siitä vaan tässä on kysymys satakakstoistavuotiaan laitoksen alasajosta ja kahdestasadasta työpaikasta ja aika monesta ihmiskohtalosta ja valtiontalouden kannalta aivan järjettömästä toiminnasta.

tänne jää jumalauta tyhjät kiinteistöt, normaalikoulu joka joudutaan kenties pistämään alas ja oulussa sitte vastaavasti sikäläinen normaalikoulu, siellä on niin paha homeongelma et siellä ei muutamat opettajat voi tulla työpaikalle.

T: ja suunnitellaan toisen normaalikoulun…

X: toinen normaalikoulu aloitetaan ja se maksaa viistoista miljoonaa. valtiontalouden kannalta tässä ei oo mitään järkeä.

(…)

V: tämmöstäkö se suomalainen tehostaminen on ja organisaatiouudistus?

X: no, se on niinku leikattas kangasta toisesta päästä ja pistettäs toiseen päähän.

Mistä journalismi vaikenee

…siitäkö dokumenttiteatteri puhuu?

Dokumenttiteatteri on noussut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ilmiöksi eri puolella maailmaa. Ihmisten autenttisia kokemuksia on kartoitettu dokumenttiteatterin keinoin, samoin kuin on kartoitettu politiikan suhmurointeja.

Dokumenttiteatterin uusi aalto -kirjan kirjoittanut toimittaja Janne Junttila näkee dokumenttiteatterin menestyksen taustalla "globaalikapitalmismin vaikutuksen, totuuteen ja informaatioon kohdistuvat ylikansallistuvat kriisit, jotka näyttäytyvät median epäonnistumisena selittää maailmaa. Dokumenttiteatteri tekee paljolti sitä, mitä tutkivalta journalismilta odotetaan - pyrkii ymmärtämään maailman monimutkaisuutta."

http://www.teatteritanssi.fi/4288-kirjat-mista-journalismi-vaikenee/

Suomessa poliittista dokumenttiteatteria on esittänyt viime vuosina ohjaaja Susanna Kuparinen Valtuusto -trilogiallaan sekä Eduskunta -esityksillään. Ne ovat raakanneet tutkivan journalismin keinoin suomalaista yhteiskuntaa ja päätöksentekoa.

Myös Kajaanissa on nähty dokumenttiteatteria 2000-luvulla. Eero-Tapio Vuoren ohjaama Elämän syrjässä kiinni kartoitti viiden yhteiskunnan reuna-alueille ajautuneen ihmisen kokemuksia ja Kirsi Törmin ohjaama tanssiteos Kierto toi lavalle neljä kierrätyskeskus Entringin työntekijää.

Oikeusjutussa teemme oikeutta kajaanilaisten kokemuksille Kajaanin opettajankoulutuksen alasajon suhteen. Lisäksi etsimme mieltä ja selitystä kokemukselle, jota on ollut vaikea ymmärtää.

Toimittaja Janne Junttilan hieno sivusto kirjansa "Dokumenttiteatterin uusi aalto" -tiimoilta:

http://jannejunttila.com/dokumenttiteatteri/