Mikkeliin!

Ilouutisia! Kajaanin Harrastajateatterin "Oikeusjuttu" ja viime viikolla ensi-iltansa saanut "Runar ja Kyllikki" (ohj. Liina-Maija Paavilainen) on valittu mukaan 38. Työväen Näyttämöpäiville Mikkeliin 31.1.-2.2.2014. Tämä on jo toinen kerta kun KHT on mukana tapahtumassa kahdella esityksellä. Edellisen kerran vastaava tapahtui vuonna 2012 esityksillä "Radix" ja "Mum". Asiasta lisää mm. täällä. Mikkelin koko ohjelmisto puolestaan löytyy täältä. Tarkat esitysajat ja -paikat ilmoitetaan tuonnempana.

Mitä Oikeusjutun jälkeen?

Oikeusjuttu vetelee ehkä viimeisiään, mutta työryhmä ei ole suinkaan jäänyt laakereille lepäilemään. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan kiemuroiden auki ratkomisen jälkeen on aika keittää kokoon uusi tuhti dokumenttiteatterikeitos. Tällä kertaa liemeen lisätäänkin tuimat raaka-aineet sillä seuraavan prokkiksen aiheeksi on valittu ei enempää eikä vähempää kuin kovassa nosteessa oleva maamme kaivannaisteollisuus ja sen kainuulainen lippulaiva nimeltä Talvivaara. Seuraavassa iloksenne ja ihmeteltäväksenne aiheeseen liittyvät ensimmäiset mediabreikkaukset.

Talvivaara - ihan Kafkaa

Kaivos oli Kainuun suuri unelma. Sotkut tarjoavat leveät eväät dokumenttiteatterille. Helvetin porteille asti.

Eeva Kauppinen Kaleva (5.11.2013)

OULU Mitä tulee mieleen Talvivaarasta? Kun kaivos tuli, se oli Kainuun unelma, sampo, joka lupasi töitä. Nyt kaivosyhtiö on otsikoissa jätevesipäästöistä ja ympäristörikosepäilyjen vuoksi. Talvivaaran osakekurssi matelee ja velkasaneeraus uhkaa. Talvivaara tarjoaa leveät eväät dokumenttiteatterille. Kajaanin seminaarin lakkauttamisesta väkevän esityksen tehnyt työryhmä upottaa kouransa seuraavaksi Talvivaaraan. "Jos Oikeusjuttu oli trilleri, niin nyt on tulossa scifiä", ohjaaja-käsikirjoittaja Veikko Leinonen sanoo. Oulun yliopiston, opetusministeriön ja rehtori Lauri Lajusen toimia tutkinut Oikeusjuttu pysyi tiiviisti asiassa. "Talvivaara yhdistää reippaammin fiktiota ja dokumenttiteatteria. Näytelmän nimi on Talvivaara - kainuulainen scifinäytelmä. Talvivaara on monesta kohtaa koominen tarina, jossa kafkamaiset hallinnolliset kuviot yhdistyvät Talvivaaran kauniiseen industriaaliseen tekstuuriin sekä apokalyptisiin kuviin hiljenneestä, tuhoutuneesta luonnosta."

Kajaanin paperitehtaan ja Kajaanin satavuotiaan seminaarin lakkauttamisen jälkeen Talvivaaran nikkelikaivoksessa näkyi valoa. Alkoi valtava hype ja vipinä. Hurmioituneen aloituksen perästä tulivat vuodot ja salailut. Mahalasku. Käsikirjoittaja Veikko Leinosta kiinnostaa myös aiheen mentaalinen puoli. "Suuret unelmat ja niiden kohtalo todellisuuden käsissä. Kainuulaisesta näkökulmasta Talvivaaraan sitoutui tulevaisuuden usko. Kaivos oli valtava asia, jaettu juttu", hän muistuttaa. "Unelmointihan on ihmiselle välttämätöntä. Liian valtavat unelmat kuitenkin haaksirikkoutuvat usein. Talvivaarasta uhkaa tulla Suomen historian kaikkien aikojen julkisin epäonnistuminen."

Leinonen on opiskellut pääaineenaan historiaa Joensuun yliopistossa. Hän muutti takaisin Kajaaniin 2010 ja on ollut vaihtelevissa työtehtävissä mukana useissa Kajaanin kaupunginteatterin tuotannoissa. Eipä kummaa, että Leinonen kiinnostui dokumenttiteatterista. Homma natsaa. "Dokumenttiteatterilla on yhteiskunnallinen tehtävä nyt kun perinteinen media tekee vähemmän tutkivaa journalismia. Dokumenttiteatteri voi rakentaa pitkiä kaaria ja muistuttaa, mitä on tapahtunut", Leinonen sanoo. "On mielekästä kerrata asioita porukassa. Laji antaa myös pikkuisen vapauksia leikkiä asialla. Kärjistää, ehkä ironisoida."

Käsitelläänkö näytelmässä kaivoksen jätevedet, uraanin erottelu, bioliuotus, luonnonsuojeluasiat ja ympäristöministeri Paula Lehtomäen lähipiirin osakkeet? "Kyllä siinä käydään keskeiset vaikuttajaketjut läpi", Leinonen lupaa. "Paula Lehtomäestä on tullut aika jännä poliittinen hahmo asian kaikissa käänteissä. Hän hehkutti Talvivaaraa samaan aikaan kun ajoi jätevesiasetuksella päästörajoja haja-asutusalueiden yksityisille talouksille. Sitä voisi kyllä nostaa näihin merkityksiin, mihin hän on sitoutunut." Päähenkilö on Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä. "Perä ei ole mennyt norsunluutorniin vaan tullut aina avoimille päiville vastaamaan kädet savessa. Vaikkei kaikkeen oikein vastausta olekaan, siellä hän on silti seissyt." Vastapelureita ovat esimerkiksi Stop Talvivaara! - liikkeen ihmiset. Kainuun luonnonsuojelupiirin kaivosvastaava, Sotkamon seurakunnan kappalainen Antti Lankinen on sanonut Talvivaaran avaavan helvetin portit.

Oikeusjuttua varten työryhmä teki yhdeksän kuukauden työn. Haastatteluja kertyi 30 tuntia. Talvivaarasta ei aineistoa puutu. Poliisin esitutkintakin kattaa lähes 4000 sivua. Lehtijuttuja on kilometrikaupalla. Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkija Mika Flöjt ja tämän isä Lasse Flöjt julkaisivat joulukuussa 2012 kirjan Kysymyksiä Talvivaarasta. "Talvivaara on varmasti kiehtova aihe. Lehtijutuistakin löytyy hullua matskua, koska kaivos oli niin tulevaisuus. Pyrimme etsimään kipupisteetja hahmottamaan, mistä ilmiössä nimeltä Talvivaara on kysymys", Leinonen sanoo. "Laitettiin jo postia Talvivaara Oy:n tiedottajalle Olli-Pekka Nissiselle, milloinka sopisi tulla käymään. Mutta heillä on ollut pari viikkoa näitä huonoja uutisia." Luuletko, että teette uusia paljastuksia? "Se on hankalampaa. Kyllä ne aika julkisia on ne röhlömit, mitä tähän mennessä on tehty. Suurimmat karikot pamahtelee juuri nyt käsiin. Saas nähdä, mikä on Talvivaaran tilanne huhtikuussa, kun meillä on ensi-ilta. Onko Talvivaara velkasaneerauksessa vai konkurssissa? Se on ihan akuutti ongelma."

Talvivaara - kainuulainen scifinäytelmä saa ensi-iltansa huhtikuussa 2014 Kajaanissa. Ryhmän kotinäyttämö on Generaattori.

--------------------------------

Pekka Perä vertautuu Pietari Suureen


Talvivaara: Kriisiytyneestä kaivosunelmasta tekeillä kaksi dokumenttielokuvaa ja scifinäytelmä.
Pietari: Nikkelikaivos levittäytyy Kainuun maisemassa kuin Nevan rannoille noussut kaupunki.

Sinikka Viirret Kainuun Sanomat (12.11.2013)

Talvivaarasta on tekeillä kaksi dokumenttielokuvaa ja teatteriesitys, joka yhdistää fiktiota ja dokumenttiteatteria. Eri tekijöiden dokumentit tarkastelevat Talvivaaraa eri näkökulmista. Yle on sitoutunut esittämään molemmat, ja ne nähtäneen ensi syksynä. Teatteriesitys saa ensi-iltansa Kajaanissa kulttuuritila Generaattorilla huhtikuussa 2014. Toimittaja Markku Heikkisen dokumentti Talvivaaran mies kertoo työnteon merkityksestä. Se keskittyy kaivoksen työntekijöihin ja heidän elämäänsä. "Voiko Talvivaaran työntekijä olla ylpeä omasta työstään? Hehän ovat tietyllä tavalla osattomia mutta vastuussa. He ovat olleet palkansaajiksi harvinaisen suuressa höykytyksessä", myötätuntoa työntekijöitä kohtaan tunteva Heikkinen sanoo. Valtimolla asuva vapaa toimittaja Sampsa Oinaala on seurannut Talvivaaran vaiheita alusta asti. Ensimmäisen kerran hän kävi alueella vuonna 2006. Oinaalan ja Mika Koskisen kokoillan dokumenttielokuva, työnimeltään Talvivaara, on tarkastelultaan ympäristöeettinen ja keskittyy yhteiskuntaan, joka reagoi kaivokseen. Kajaanilainen kulttuuriaktiivi Veikko Leinonen käsikirjoittaa ja ohjaa esityksen Talvivaara - kainuulainen scifinäytelmä. Hän vertaa toimitusjohtaja Pekka Perää Pietari Suureen ja tämän näkyyn suolle lyödystä valtavasta kaupungista. Talvivaara-näytelmä on jatkoa Leinosen ja työryhmän toteuttamalle Oikeusjutulle, joka käsitteli dokumenttiteatterin keinoin Kajaanin seminaarin lakkautusta.

Materiaalista Talvivaara-teosten tekijöillä ei ole pulaa. Kaivoskriisi tuottaa uutta aineistoa koko ajan. Veikko Leinosen mielestä se voi olla teatterintekijälle myös etu. Aihetta voi käsitellä vapaasti, kun kaikki tietävät jo siitä jotain. "Jos rupeaa ABC:tä pitämään, ihmiset alkavat haukotella. Asioilla voi suoraan leikkiä." Leinonen lupaa tyyliteltyä ja suggestiivista teatteria. Hän kokee onnistuvansa, jos yleisö lähtee esityksestä ajatellen: Olipa kaunista ja kauheaa! "Meillä ei ole agendaa propagoida suoraan mitään, ennemminkin etsitään koko ilmiön mieltä." "Kiinnostaahan meitä toki, miten käy haaveille ydinvoima-Suomesta, jos Talvivaara kaatuu. Jos emme saa EU:n ainoaa uraanikaivosta auki."

Sampsa Oinaala muistetaan toimittajana, joka löysi kuolleet linnut kaivosalueen lioutusaltaasta huhtikuussa 2012. Nikkelikaivoksen synnystä hän työsti yhdessä tamperelaisen valokuvaajan Tommi Taipaleen kanssa radiodokumentin ja valokuvateoksen Alussa oli maa. "Seuraan edelleen. Meillä on hirveästi materiaalia, isosta hypestä kriisiytymiseen", Oinaala kertoo. "Pitkäaikaisena tarkkailijana voin sanoa, että tarinasta tuli paljon uskomattomampi kuin mitä olisin ikinä voinut kuvitella." "Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että homma ei toimi. Vaikuttaa, että rahat menevät hukkaan." "Talvivaara olisi ollut hieno projekti, jos se olisi onnistunut."

Kuherruskuukausi Talvivaaran kanssa oli jo ohi, haju- ja pölyhaitat kiusasivat ihmisiä, kun Markku Heikkinen muutti takaisin Kainuuseen kaksi vuotta sitten. Hän kuvitteli liudan dokumentaristeja olevan jo asialla ja päätti olla sotkeutumatta Talvivaaraan, mutta ihmisten huoli käänsi pään. "En ole ennen nähnyt kainuulaisia noin huolestuneina mistään. Enemmän meillä huudetaan sisäänpäin." Työntekijöiden suhtautumista Talvivaaraan kuvaa Heikkisen mukaan parhaiten kommentti "päivä kerrallaan". "He uskovat vielä Talvivaaraan. Moni asia siellä on petraantunut." "Ei sitä sulkea voi. Enkä toivo, että se konkurssiinkaan menee."

Oikaisu Oikeusjuttuun

Tulimme tässä huomanneeksi, että yksi näytelmässä käytetty tilasto ei pitänyt sellaisenaan paikkansa. Virhe sai alkunsa työryhmälle annetusta puutteellisesta informaatiosta ja jatkoi elämäänsä työryhmän omasta huolimattomuudesta. Myöhemmin, jo esityskaudella, tulimme sattumalta palanneeksi kohtauksen väitöksiin ja huomasimme virhelaskelman.

Kyse on siis Oulun yliopiston viime vuosien valmistumistilastoista Oulun ja Kajaanin yksiköissä, joista tarkastelimme valmistuneita luokanopettajia. Oulun osalta laskimme mukaan kaikki koulutusohjelmat, jotka antavat luokanopettajan pätevyyden. Näitä ohjelmia ovat Luokanopettajakoulutus, Taide- ja taitopainotteinen luokanopettajakoulutus ja Teknologiapainotteinen luokanopettajakoulutus.

Näiden lisäksi näihin ohjelmiin kuuluu Intercultural Teacher Education ohjelma, joka jäi laskelmiemme ulkopuolelle väärinymmärryksen vuoksi.

Tällä oli merkitystä asiassa. Ilman Intercultural Teaches Education ohjelman valmituneita tilasto näyttäytyy Kajaanille huomattavan edullisena.

Sen sijaan varhaiskasvatuksen valmistumisluvuissa tai muissa esityksessä esityissä tilastoissa ei ole ilmennyt korjattavaa.

Myöhempiin Oikeusjutun esityksiin tilasto on korjattu todellisuutta vastaavaksi. Työryhmä pahoittelee virhettä. Virhe on korjattu ensimmäisen kerran Kuusamon Harrastajateatterikatselmuksen esitykseen (30.8.2014).

Ohjaaja Veikko Leinonen

Ohjaajan assistentti Toivo Peppanen

Oikeusjuttu vierailee Oulussa Kesäaika Päättyy -festivaaleilla 26.-27.10.

Oikeusjuttu festaroi Oulussa The End of Daylight Saving Time, eli kotoisammin ilmaistuna Kesäaika Päättyy -teatterifestivaaleilla 26.-27.10. Kansainvälinen esittävän taiteen Kesäaika Päättyy -festivaali järjestetään Oulussa tänä vuonna jo viidettätoista kertaa. Festivaalin päänäyttämönä toimii Kulttuuritalo Valve, joka on OJ:n porukalle tuttu jo viime keväältä (ks. täältä).

Oikeusjutulla on Valveella tällä kertaa peräti kaksi näytöstä: la 26.10. klo 20 ja su 27.10. klo 15.10. Lisätietoa esitysajoista, -paikoista ja lippujen varaamisesta löytyy mm. täältä: http://endofdaylightsavingtime.wordpress.com/.

Kuusamon raadin palaute

Ohessa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Harrastajateatterikatselmuksen raadin Oikeusjutulle antama kirjallinen palaute. Oikeusjuttu palkittiin Kuusamossa 30.8.-1.9. järjestetyssä katselmuksessa 1000 euron kannustusstipendillä.


Kajaanin Harrastajateatteri, Oikeusjuttu

Tuomaristo: Saija Jäntti, Antti Laukkarinen, Jouni Rissanen

Vaikuttava, monella tavalla hienosti toteutettu dokumenttiteatteriesitys. Marginaaliosa tekee dokumenttiteatteria, mutta onneksi sitä tehdään. Tärkeää myös muille harrastajille huomata, millaista teatteria voidaan tehdä. Puhutteleva. Tapa, miten toteutettu, on haastava. Nerokkaita ja hienoja ideoita, kuten makkaranpaisto, saunan lauteet, lätkästudio. Tarkasti ohjattu ja tehty. Näyttelijän työ upeaa, hienovaraisia reviteltyjä rooleja.

Erilainen kuin katselmuksissa yleensä on. Kaikki, mitä ryhmä on valmistanut ennen esitystä ja lavalla, näkyy hyvin. Erittäin hyvä toteutus. Viihdyttävä arvo ja todella tärkeä, raskas ja surullinen asia yhdessä vakuuttavat katsojan. Huikeaa näyttelijäntyötä. Lopussa surullinen olo, tulee henkilökohtainen suru, vaikkei ole omaa yhteyttä Kainuuseen. Tarina Suomesta ja maailmasta, toimintatapa on koko yhteiskunnan ongelma. Lopussa nousee kuitenkin toivo. Monella tasolla koskettavia teemoja. Näkyi selkeästi, että hallinnon tapa toimia on välttelevää, pallottelevaa. Tämä teema kulkee koko esityksen ajan.

Voi esittää missä vain. Loistava paikallisesta nouseva yleispätevä tarina. Historiallinen syvyys näkyy Kainuusta Ouluun tehtävässä koskettavassa vertikaalisessa kiipeilymatkassa, joka vertautuu tervan kuljetukseen.

Kaikki diagrammit, puhelut yms. oli pedattu hyvin kokonaisuuteen, vaikka esitys on sirpalemainen.

Oli puhdistavaa kuulla se lopussa, että tarkoitus ei ole tuomita ketään.

Visuaalisesti hienoa on pukujen ja valojen käyttö. Kiipeilijä yms. elävöittävät toisin keinoin. Puhdas, selkeä maailma piirtyy tyylikkyyden kautta.

Taitavuus näkyy myös rakenteen asettelussa, sen hallinta on hyvää. Kakkospuoli toi uutta kulmaa, polarisointi paha Oulu, hyvä Kajaani. Toisen puolen alku oli mukavasti erilainen. Hienot komedialliset kohtaukset näyteltiin upeasti. Oli mielenkiintoista seurata asioita, joista ei tiedä. Iso tunneskaala ansaitsee kaiken hehkutuksen.

Aluksi esitys on intensiivinen, jossain vaiheessa alkaa pudota, kun tulee paljon asiaa ja pyöritään ison asian kanssa. Episodimaiset jutut voivat pudottaa, ei pysy matkassa. Olisiko jotain punaista lankaa, jolla haastattelut voisi sitoa toisella tavalla yhteen?

Kipeille, vakaville asioille vastakohtana on loistavaa revittelyä ja leikkiä. Vahva, tasainen näyttelijäjoukko mahdollistaa erilaisen M.O.T. –ohjelman.

Oikeusjutulle mainetta ja kunniaa Kuusamosta

Oikeusjuttu palkittiin viime viikonloppuna Kuusamossa järjestetyssä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Harrastajateatterikatselmuksessa kannustusstipendillä. Stipendin suuruus on 1000 euroa. Aiheesta uutisoi tarkemmin Kainuun Sanomat.

Esitys on lisäksi valittu kansainvälisen "Kesäaika Päättyy" teatterifestivaalin ohjelmistoon. Festivaalit järjestetään Oulussa Kulttuuritalo Valveella 24.-27. lokakuuta. Aiheesta lisätietoa luvassa tuonnempana.

Oikeusjutun lisäesitys Kajaanissa 25.8.

Kampuksella valot eivät enää syty, mutta Generaattorin näyttämöllä syttyvät. Nimittäin toistaiseksi ainoa Oikeusjutun lisäesitys Kajaanissa 25.8. klo 15.

Varauksia voi alkaa tekemään joko sähköpostitse: kajaaninharrastajateatteri@gmail.com, tai puhelimitse: 08-626061 (soittoaika klo 11-16).

Liput: 10/6 € Alennusoikeutettuja: työttömät, opiskelijat, varusmiehet, taidealan ammattilaiset, köyhät.

Lisäksi luvassa vielä ainakin yksi festivaaliesitys, Kuusamossa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Harrastajateatterikatselmuksessa 31.8. Lisätietoa aiheesta löytyy täältä.

Oikeusjuttu festaroi

Jäikö Oikeusjuttu näkemättä? Harmittaako? Eipä hätää sillä vielä ehdit! Oikeusjuttu on nimittäin valittu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun harrastajateatterikatselmukseen Kuusamoon 30.8.-1.9. Lisätietoa esitysajoista, lippujen varaamisesta yms. luvassa tuonnempana. Pysytelkäähän taajuuksilla!

Libero -lehden juttu Oikeusjutusta

Oikeusjutun esityskausi päättyi jo, mutta media käy vielä kuumana! Vasemmistolainen Libero -lehti uutisoi aiheesta (s. 30-31). Lue juttu täältä.

Kajaanin sielunmessu

Tuoreimmasta Uljaksen eli Itä-Suomen ylioppilaslehden numerosta löytyy täpäkkä 8769 merkin mittainen artikkeli Oikeusjutusta. Jutun voi käydä lukaisemassa mm. täällä (s. 20-22).

Kalevan arvostelu Oulun vierailuesityksestä

Oikeusjuttu vieraili viime lauantaina 18.5. Oulussa Oulun Ylioppilasteatterin vieraana. Ohessa sanomalehti Kalevan arvostelu (20.5.) Valvenäyttämön vierailuesityksestä.


Kunnianosoitus Kajaanin Seminaarille

Oikeusjuttu on kolmituntinen kunnianosoitus 113-vuotiaalle Kajaanin opettajankoulutusyksikölle. 30. kesäkuuta 2013 valkenee alas ajetun yksikön viimeinen virallinen toimintapäivä. Miksi pitkän ja menestyksekkään historian omaava numeroissakin äärimmäisen tehokas yksikkö lakkautetaan aikana, jolloin luokanopettajakoulutuksen aloituspaikkoja lisätään Suomessa? Sen Oikeusjuttu haluaa selvittää. Veikko Leinosen ohjaama Oikeusjuttu on ajankohtaista dokumenttiteatteria. Esityksen rakennusmateriaalina on käytetty lukuisia haastatteluita, virallisia asiakirjoja ja muistioita. Oikeusjuttu on julkinen selvitys tapahtumasarjasta, joka johti seminaarin lakkauttamiseen ja siihen välinpitämättömään tapaan, jolla alasajo suoritettiin.

On hiljaista, kun valtava taustatyö tulvii yleisön yli. Kohtauksissa etsitään vastauksia kahvipöydistä ja selkokielisistä uutisista. Lätkän kisastudiosta hypätään sujuvasti erätulille ja saunaan. Välillä tarkennetaan lähikuvaan pukumiehistä. Näyttelijät toisintavat haastatteluita autenttisina. Valkokankaalle heijastetut videoklipit ja puhelinkeskustelut eivät valehtele. Totuutta niistä on vaikea selvittää, kun kieli on suomen sijasta politiikka. On pakko nauraa toinen toistaan epätodellisemman tuntuisille lausunnoille ja diagrammeille. Eihän tämä voi olla totta? Valitettavasti sanatarkan totta. Onneksi on teatteri. Teatteri ei jää hampaattomaksi, vaikka ihmiset jäisivätkin.

Esityksen myötä käy selväksi asioiden laajempi yhteiskunnallinen merkitys ja ympärillämme toistuva toimintamalli. Keskittäminen. Sen keksijälle soisi sata henkistä raipaniskua. Alasajo-soppaa on ollut toimillaan hämmentämässä lukuisat henkilöt opetusministereistä rehtoreihin ja professoreihin. Kuinka monella lopulta onkaan ollut oma lehmä ojassa jää mysteeriksi. Vastuun välttely ja toistensa taakse piiloutuminen rei'ittää tapahtumasarjaan aukkoja, joita täyttävät juorut, kuulopuheet ja salaliittoteoriat. Totta vai tarua?

Oikeusjutussa tapahtumia valotetaan ristiin monesta näkökulmasta. Näyttämöllä seisoo vilpitön joukko totuuden etsijöitä. "Ei ole meidän asiamme tuomita ketään. Meidän asiamme on nyt juoda kahvit 113-vuotiaan Kajaanin Seminaarin muistoksi." Tuntuu hyvältä yhtyä esityksen päättävään Suvivirteen. Kunnioittaa ja hiljentyä tämän järjettömyyden keskellä. Jäljellä on vain yksi kysymys, se sama, josta aloitettiinkin. Miksi?

Pienen palan Kajaanin Harrastajateatterin vierailuesityksestä voi saada tutustumalla blogiin kajaaninseminaari.blogspot.fi.

Elena Penttilä

Oikeusjutusta sanottua

Seuraavassa muutamia Oikeusjutusta tähän mennessä annettuja arvioita ja mielipiteitä:

Viime maanantaina seurasin Kansallisteatterin Neljäs tie -esitystä ja varhemmin syksyllä kävin katsomassa Ryhmäteatterissa Eduskunta II:n. Kajaanilaisten Oikeusjuttu ei kalpene pääkaupungin dokumenttiteatterin rinnalla. Päinvastoin.

– Raimo Viirret, Kainuun Sanomat (21.4.)

Veikko Leinosen mustavalkoisen realistisesti ohjaama totuus Kajaanin opettajankoulutuksen alasajosta saa haukkomaan henkeä, sillä niin häikäilemätöntä kainuulaisten vedätystä ja vallan väärinkäyttöä paljastuu mm. autenttisista haastatteluista, joita yleisö saa kuulla Harrastajateatterin videoilta

– Päivi Huusko, Koti-Kajaani (24.4.)



Oikeusjuttu todistaa selkeästi, että Oulun yliopisto oli päättänyt ajaa Kajaanin yksikön alas keinoja kaihtamatta. (…) Johtajat ovat kaikkina aikoina pelänneet ennen muuta sitä, että heidät saatetaan naurunalaisiksi. Oikeusjutussa onkin monia herkullisia kohtauksia, joissa hallintosatraapeista tehdään naurettavia hahmoja.

– Nimetön katsojapalaute, Koti-Kajaani (27. - 28.4.)

Kaiken kaikkiaan esitys oli mitä mainioin, eikä tarvitse olla yliopisto- ja tiedepolitiikasta kiinnostunut, jotta se osuu ja uppoaa. Kajaanin Harrastajateatterista on muutamassa vuodessa tullut erittäin tasokas toimija, joka mielestäni kestää vertailun ammattilaisryhmiin. Kaiken lisäksi esitys on sisällöltään sellainen, ettei vastaavaa juuri tässä maassa harrasta enää edes pahemmin tuo neljäs valtiomahtikaan. Se kun vaatisi aikaa ja paneutumista.

– Kunnallisvaltuutettu Veli-Pekka Leivo blogissaan

 

Kiitos! Vaikutuin niin huimasta taustatyön määrästä, työryhmän erinomaisista suorituksista kuin erilaisista kerronnan ratkaisuista. Suosittelen ja haluan nähdä lisää dokumenttiteatteria!

– Katsojapalaute Facebookissa

Oikeusjuttu tsekattu ja olipahan kerrassaan vaikuttava esitys! Suositellaan kaikille nähtäväksi! (…) Kiitos vielä koko Oikeusjutun työryhmälle, hienoa työtä!

– Opettajaopiskelijoiden ainejärjestö Opela ry
 

 

Seuraavat esitykset to 9.5. klo 19, pe 10.5. klo 19 ja la 11.5. klo 17. Ennakkovaraukset p. 08 626 061 tai kajaaninharrastajateatteri@gmail.com.

Oulu, get ready!

Julistetta saa levittää vapaasti!

Tekijä: Katri Kuvaja

Oulun Ylioppilasteatterin vierailuesitys löytyy Facebookista täältä.

Lisätietoa vierailuesityksestä saatavilla täältä.

Jälleen uusi arvostelu

Kajaanin sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja ja kunnallisvaltuutettu Veli-Pekka Leivo kävi katsomassa Oikeusjutun ja arvioi esitystä blogissaan.

Seuraavat esitykset to 9.5. klo 19, pe 10.5. klo 19 ja la 11.5. klo 17.

Varaa paikkasi ajoissa ettet jää rannalle ruikuttamaan!

Voima-lehden artikkeli

Voima-lehden artikkelin Oikeusjutusta ja sen taustoista voi käydä lukemassa täällä.

Vierailuesitys Oulussa lauantaina 18.5.

Attenzione oululaiset tai Oulussa majaa pitävät! KHT:n Oikeusjuttu vierailee Oulun Ylioppilasteatterin pienellä näyttämöllä lauantaina 18.5. klo 19. Näytöksiä on vain yksi ja paikkoja erittäin rajoitetusti. Ole ripeä mikäli mielit mukaan lautakuntaan!

Ennakkovaraukset sähköpostilla osoitteeseen kajaaninharrastajateatteri@gmail.com tai puhelimella numerosta 045 650 8277.

Lisätietoa asiasta löytyy täältä.

Katsojapalautetta

"Oikeusjuttu on kokonaisuudessaan mielenkiintoinen ja persoonallisen rouhea esitys, joka osoittaa, että Kajaanin Harrastajateatterin näyttelijät kykenevät aivan huippusuorituksiin. (...) Toivottavasti esityksen tekijät osallistuvat teoksellaan myös valtakunnallisiin mittelöihin ja näyttävät, kuinka korkealla tasolla Kajaanissa näytelmäharrastus tänä päivänä todella on." toteaa nimetön katsoja palautteessaan viikonvaihteen Koti-Kajaanissa (s. 10).

Koti-Kajaanin arvostelu

"Veikko Leinosen mustavalkoisen realistisesti ohjaama totuus Kajaanin opettajankoulutuksen alasajosta saa haukkomaan henkeä, sillä niin häikäilemätöntä kainuulaisten vedätystä ja vallan väärinkäyttöä paljastuu mm. autenttisista haastatteluista, joita yleisö saa kuulla Harrastajateatterin videoilta." kirjoittaa Päivi Huusko Oikeusjutusta tämäpäiväisessä Koti-Kajaanin arvostelussaan (s. 13).

Seuraavat Oikeusjutun esitykset Generaattorilla la 4.5. klo 19 ja su 5.5. klo 17.

Poistetut kohtaukset, Osa II: Itsetunto-ongelmia

Heitetäänpä vaihteeksi vähän lisää vettä myllyyn. Tällä kertaa julkaisemme Oikeusjuttua varten valmiiksi kirjoitetun ja pitkälle harjoitellun kohtauksen, joka heivattiin lopullisesta esityksestä aivan viime metreillä, vain pari päivää ennen ensi-iltaa. Kohtaus itsessään toimi erinomaisesti, mutta tulimme lopulta siihen johtopäätökseen, ettei se vienyt riittävästi (lue: riittävällä temmolla) kokonaisuutta eteenpäin. Harmillista sinällään sillä kohtaus avasi mielestämme varsin mielenkiintoisia näkökulmia Oulun yliopiston sisäisiin toimintatapoihin.

Kohtaus rakentuu erään pitkään Kajaanin opettajankoulutusyksikössä työskennelleen (X) haastattelun ympärille. Haastattelu tehtiin Kajaanissa 12.3.2013. Paikalla olivat ohjaaja Veikko Leinonen (V) ja Toivo Peppanen (T). Kohtauksen alun johdattava repliikki kuuluu näyttelijä Antti Vilhuselle. Haastatteluteksti on autenttinen.

Antti (yleisölle): Seuraava pätkä on erään Kajaanin opettajankoulutusyksikössä työskennelleen haastattelusta. Hän oli sitä mieltä, että Oulun (yliopiston) kasvatustieteellinen (tiedekunta) voidaan nähdä tässä kehityksessä myös uhrina.

T: miten sä näät ton opettajankoulutuksen tulevaisuuden?

X: mä sanosin et Oulu on ihan toivottomassa tilanteessa nytten, ku aatellaan että sinne tulee joku sata graduntekijää Kajaanista ja koko ajan porukkaa vähennetty.

T: selviikö ne siitä?

X: siis selviäähän ne tietenki, mutta miten, siis niin että laiminlyödään opetus, et graduntekijät tekee mitä tekee ja hyväksytään kaikki mahollinen graduks.

V: aiheuttaako tämä, jos Oulun valmistumisprosentti ei nouse, niin aiheuttaako se ihan katastrofin Pohjois-Suomeen ettei valmistu porukkaa?

X: mää kyllä ihmettelen todella, että miten ne siitä selviää. mä tos kesällä juttelin yhden oululaisen kanssa, ja kyllä sekin oli siinä ihmeissään, sekin vaan oottelee että pääsis eläkkeelle sieltä, se ylipäänsä niinku se koko tunnelma on hirvittävän huono Oulussa, et siellä nyt jokainen kai puukottaa toista selkään niin paljo ku pystyy, ja sitten toi Sanna Järvelä (Oulun yliopiston kasvatustieteiden professori ja yliopiston hallituksen jäsen) niinkun huseeraa päällimmäisenä nytten, sillon kuitenki, se on hallituksen jäsen, niin se pystyy puuhaan kaikenlaista et, en tiiä, semmost se on, et nuo puheet siitä et siellä ois korkeetasost tiedettä, sille voi vaan nauraa.

(...)

V: jos se on tollasta ollu Kajaani-Oulu köydenvetoa, niin mikä ihme siinä on ollu, että se on tommonen ollu se tilanne?

T: mikä sen kaiken takana...

V: mistä se tulee, onko se jotenki niin syvään juurtunu asia vai mikä siinä on?

X: mä luulen, yksinkertasesti vois sanoo, että oululaisilla on niin heikko itsetunto, niillä ei oo mitään tutkimusta millä ne ois voinu briljeerata. tutkimus ei koskaan painanut siis missään, se ei ollu mikään kriteeri tai argumentti rahanjaossa, vaikkakin meillä oli tiedekunnan suunnitelmissa aina tieteen tukeminen ensimmäisenä, mut se täyty olla jotta se näyttäs hyvältä.

mut tää on niin huvittavaa tää just ku meiän piti jatkuvasti tehä sillon yheksänkymmentäluvullaki pitkän tähtäimen tai lyhyen tähtäimein suunnitelmia, kaikki meni aina toisella tavalla ku nää suunnitelmat oli, ei niillä ollu mitään merkitystä.

T: kuulostaa tommoselta pikkuneuvostoliitolta jotenki...

X: siellä sentään niinku noudatettiin niitä viisvuotissuunnitelmia (nauraa) ainakin jotenkin, että sitten päät putoili. meillä ei noudateta ja kukaan ei kärsi muut ku henkilökunta. pienimmät aina kärsii.

T: vielä absurdimpi tilanne. mut se on niinkö tämän meiän jutun varmaan alusta lähtien se pointti on ollu se että niinku todelliset argumentit ei missään vaiheessa painanu eikä tuloksellisuus.

X: ei, ei se on niinku just, niinku mä sanoin, yksi suurimpia ongelmia, et sehän on niin pirullista ku ei minkäänlaisii kriteereitä, et tässä niinku kaikki, ihan niinku sellaset henkilökohtaset mieltymykset, ja tollaset voi vaikuttaa päätöksentekoon, että ei tiedä mistä johtuu mikäkin päätös ku mikään ei pidä paikkaansa, mikään tollanen niinku, jos sanotaan vaikka tutkimuksen, arvioidaan todella tutkimusta, niin ei sillä oo mitään merkitystä sitten kuitenkaan.

Ensimmäiset esitykset ja Kainuun Sanomien arvostelu

Hip hip! Ensimmäiset esitykset kunnialla vedetty! Tunnelma perjantain ensi-illassa oli lievästi sanottuna hurmioitunut ja katsojien palaute kaikinpuolin ylistävää. Seuraavaksi edessä parin viikon hengähdystauko, jonka aikana Generaattorin näyttämön valtaavat lukiolaiset Silta -musikaalillaan. Oikeusjutun tahkoaminen jatkuu jälleen vapun jälkeen, lauantaina 4.5. klo 19.

Esityksiä on vähän ja kiinnostuneiden määrä kasvaa koko ajan, joten varaathan paikkasi ajoissa!

Lippuvaraukset:

p: 08 626 061
m: kajaaninharrastajateatteri@gmail.com

Raimo Viirretin arvostelu Oikeusjutusta Kainuun Sanomissa (21.4.)

Oikeusjuttu mediassa sekä muuta ajankohtaista

Oikeusjuttu on saanut median piirissä varsin mukavan vastaanoton. Kajaanilaisen paikalliskanavan KotiseutuPlus TV:n toimittaja Vesa Kaikkonen vieraili OJ:n harjoituksissa maaliskuun loppupuolella. Vierailusta koottu videoinsertti pyörii parhaillaan KotiseutuPlus -kanavalla.

Veikko vieraili YLE Kainuun aamulähetyksessä toimittaja Markku Heikkisen haastateltavana maanantaina 15.4. Eilen keskiviikkona (17.4.) esityksestä oli pieni puffijuttu Kainuun Sanomissa sekä paikallislehti Koti-Kajaanissa (s. 16) ja tänään torstaina KotiseutuPlus -lehdessä (s. 5).

Lisäksi luvassa on vielä ainakin varsin kattava reportaasi OJ:n taustoista ja teosta seuraavassa Voima -lehden numerossa. Pysytelkäähän kuulolla!

Oikeusjutun perjantain 19.4. ensi-ilta on nyt loppuunmyyty. Muutamia peruutuspaikkoja saattaa toki tipahdella vielä ihan viime metreillä, joten kannattaa tulla kärkkymään Generaattorille lipunmyyntitiskin läheisyyteen ennen esityksen alkua! 2. esityksessä on vapaana vielä pari istumapaikkaa, myöhemmissä tilaa on toistaiseksi runsaanlaisesti.

Lämpimästi tervetuloa!

P.S. Esityksiin kannattaa saapua reilusti etuajassa, jotta ehtii tutustua ajatuksen kanssa myös Generaattorin lämpiön vallanneeseen "Elämän totuutta etsi!" -installaatioon. Installaationäyttely on Piki Paanasen ja Soile Savelan käsialaa.

Kajaanin normaalikoulun oppilaiden vanhemmat järjestivät kesällä 2010
"Hiljainen kansa" -performanssin, jolla vastustettiin KOKY:n alasajoa (Kuva: Pentti Mankinen)

"Sillon tuli semmonen tunne, että tässähän on valehdeltu" - Otteita erään työntekijän haastattelusta

Tällä kertaa julkaisemme muutamia lyhyitä otteita erään toisen Kajaanin opettajankoulutusyksikön pitkäaikaisen työntekijän haastattelusta, joka haluaa myöskin pysytellä anonyyminä (litteroinnissa nimimerkillä X). Haastattelu tehtiin Kajaanissa 13.3.2013. Kyseessä on viimeinen Oikeusjuttua varten tehty Kajaanin yksikön henkilökunnan edustajan haastattelu.

Yli kaksi ja puoli tuntia kestänyt keskustelusessio oli meille haastattelijoille eräs koko selvitystyömme mielenkiintoisimmista, värikkäimmistä ja mieleenpainuvimmista. Jos ko. haastattelu olisi tehty hieman varhaisemmassa vaiheessa kokonaisprosessia, olisi se hyvin todennäköisesti saanut valmiissa esityksessä paljon nykyistä näkyvämmän ja painavamman roolin. Oheiset katkelmat eivät suurimmalta osin ole mukana itse esityksessä. Haastattelijoina toimivat tuttuun tapaan Veikko Leinonen (V) ja Toivo Peppanen (T). Haastatteluteksti on jälleen kerran täysin autenttinen.

Vuodenvaihteessa 2010 Suomessa astui voimaan uusi yliopistolaki, joka aiheutti voimakasta vastustusta jo valmisteluvaiheessaan. Lakiuudistuksen myötä kaikki yliopistojen työntekijöiden virkasuhteet muuttuivat "tavallisiksi" työsuhteiksi. Uusien työsopimusten allekirjoittaminen herätti pelkoa ja epävarmuutta myös Kajaanissa:

V: tuliko se sinulle ihan puun takaa?

X: tuli, tuli sillä tavalla että mä muistan et tammikuussa mä luin (Lauri) lajusen (Oulun yliopiston rehtori) kommentin kainuun sanomissa että kajaanin opettajankoulutusyksikkö lakkautetaan, ja me tossa käytävällä seistiin ja mä sanoin et jos rehtori sanoo kainuun sanomissa tuommosen niin se ei oo leikin asia, eli se oli se ensimmäinen kerta ku se fakta tuli, aamulla kahvipöydässä.

T: siitä ei ollu minkäänlaisia etiäisiä tai kahvipöytäkeskusteluja?

X: ei siis joulukuussa jolloin me allekirjotettiin uus työsopimus, meille vakuutettiin et kaikki jatkuu ennallaan, ei mitään muuta ku virkamies tulee työsopimussuhteisiin.

T: siis hallinnon ihmiset vakuutti näin?

X: eri tahoilla missä tätä valmisteltiin, ja helsingin yliopistossa oli paljon vastarintaa tähän hallinnon uudistukseen, ja myös siinä luottamusmiehet oli aika aktiivisesti mukana siinä että ne tarkistaa meidän työsopimukset että jujutetaanko meitä, ja eri tahoilla missä määkin liikuin niin vakuutettiin että kaikki jatkuu ennallaan. ja niin me sitten joulukuussa allekirjotettiin niitä työsopimuksia.

T: hyvässä uskossa...

X: muistin mukaan tammikuussa oli se kainuun sanomien juttu, ei siinä monta viikko menny, sillon tuli semmonen tunne, että tässähän on valehdeltu, et sehän ei se ajatus voi syntyä niin nopeasti.

T: minkälainen oli se ensimmäinen tunnelma työyhteisön sisällä sen lehtiuutisen jälkeen?

X: kyllähän se tyrmistys oli.

T: oliko se yllätys?

X: ihan sama se et ku ihmiset mietti että uskaltaako ne allekirjottaa työsopimusta, ja näiden vakuuttelujen jälkeen ne allekirjotti sen, se tuntu et heille ei puhuttu totta.

(...)

Lukuisat KOKY:n työntekijät kokivat varhaiskasvatuksen koulutuksen siirron Kajaanista Ouluun (2006) olleen merkittävä alullepaneva tekijä koko yksikön alasajolle. Näin myös tässäkin tapauksessa:

X: itse näen niin, että jo sillon ku se varhaiskasvatus lakkas niin kyllä mulle jo sillon jo se tunne että se on alku lopulle.

T: sä näit sen sillä lailla?

X: mä näin jo sillon, ku mä muistan että mä ajattelin että näin sitä pikkuhiljaa supistetaan, tosin ku mä tuossa siivosin huonetta, niin mä löysin kalevan lehtileikkeen vuodelta 2006 jossa sanotaan niin, että varhaiskasvatuksen toimintojen lakkauttaminen kajaanissa varmistaa muiden yksiköiden säilymisen siellä.

T: niinhän se lajunenkin vakuutti sitä.

Rehtori Lajusen puhe Kajaanin yliopistokeskuksen avajaisissa 7.9.2006

X: niin, ja sillon, jos miettii että nää monet asiat ei oo ollu totta.

T: oliko se sun mielestä semmonen tekijä joka sai alulle tän lumipallojutun, että napsittiin sivuaineita ja muita, että oliko se alullepaneva tekijä tässä kuviossa?

X: hirveen keskeinen koska mä tiesin, että 60 alotuspaikkaa tänne, niin mä tiesin että tää ei oo taloudellisesti kannattava jos tää supistuu liikaa, tää ois ollu taloudellisesti kannattava sillä sadalla alotuspaikalla varhaiskasvatuksen kanssa, ja just tuotettiin niin paljon niitä tutkintoja kuitenkin että koko ajan on nähny että rahasta tässä ei ole kyse, ei ainakaan siitä että kajaani ei ois ollu taloudellinen yksikkö.

(...)

Eräs Kajaanin yksikön työntekijöiden vastauksissa useimmin esiin noussut antagonistiepäilty oli Mikko Isohanni, sittemmin jo eläkkeelle siirtynyt Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan hallintopäällikkö. Monien kajaanilaisten mielestä juuri Isohanni ajoi tiedekunnan sisällä voimakkaasti Kajaani vastaista linjaa:

V: minkälainen kuva lajusen otteesta tähän kasvatustieelliseen vai oliko se sitten isohannin näpissä tämä kasvatustieteellinen?

X: isohanni on se keskeinen vaikuttaja tähän, jotenkin aikalailla nöyryytti monesti kajaanilaisia.

T: minkälainen suhde sulla oli häneen työsuhteen puolesta?

X: no niin kauan ku, ne alkuvuodet, niin kauan kun tästä tuli oma itsenäinen yksikkö tästä kajaanista, niin ne oli hyvät, mutta sit jotenki, alko se, on mulla kokemuksia, vähän simputettu, epäasiallista käyttäytymistä sanoisin.

V: mikä sun näkemys on, että mikä siinä rupes menemään pieleen, tuliko siinä toimivallasta riitaa kasvatustieteellisen sisällä, menikö se semmoseen ristivetoon?

X: isohanni oli niin syvällä hallintoasioissa ja istu keskeisesti rahojen päällä, hallinnoi niitä rahoja.

T: oliko hällä sun mielestä, jos arvioit, kohtuuttomasti valtaa, että käyttikö hän väärin sitä valtaa sitten?

X: no mun mielestä, kaiken takana on aina suhde rahaan, et sitä mää oon ihmetelly tässä yhteiskunnassa että tuota, et jos joku hoitaa raha-asiat hyvin, niin se ei välttämättä oo mikään meriitti, mutta jos sä teet kupruja ja oot härski sut voidaan palkita, saat ansiomerkkejä ja muita.

Mikko Isohannin ja muiden Kajaanin opettajankoulutusyksikön alasajosta vastuullisiksi syytettyjen rooleista lisää Oikeusjutun esityksissä 19. huhtikuuta alkaen.

Tule ja todista!

Poistetut kohtaukset, Osa I: Kirjastoselvitys

Teatterin tekeminen on paikka paikoin armottoman raakaa peliä. Kokonaisuuden toimivuuden kannalta kaikki ei-ehdottoman-välttämätön on ennemmin tai myöhemmin heivattava kylmästi yli laidan, vaikka jonkin kohtauksen hiomiseen olisi käytetty viikkotolkulla aikaa, vuodatettu määrättömästi hikeä ja kyyneleitä, ja vaikka kohtaus itsessään toimisi erinomaisesti. Kill your darlings, kuten sanotaan. Tähän tilanteeseen ollaan ajauduttu myös Oikeusjutun parissa tavan takaa. Kenellekään tuskin tulee yllätyksenä tieto siitä, että Generaattorin näyttämöllä 19. huhtikuuta lopulta päivänvalonsa näkevä kokonaisuus on vain murto-osa esitystä varten kerätystä, kirjoitetusta ja uudelleen kirjoitetusta materiaalista.

Jotta suuri yleisö pääsisi kuitenkin nauttimaan selvitystyömme hedelmistä mahdollisimman laajasti ja kattavasti, olemme päättäneet julkaista joitakin valikoituja katkelmia lopullisesta käsikirjoituksesta poispudonneista kohtauksista sekä niistä haastatteluista, jotka eivät syystä tai toisesta koskaan yltäneet esitystekstin tasolle.

Ensimmäisenä julkaisemme otoksen eräästä kohtaustekstistä, joka oli pitkään mukana käsikirjoituksessa ja näyttämöharjoituksissa, mutta joka lopulta kohtasi loppunsa ohjaajan punakynän alla. Kohtauksen runkona toimii haastattelu, jossa haastateltavan penkillä istuu eräs aikoinaan pitkään Kajaanin opettajankoulutusyksikössä työskennellyt henkilö (litteroinnissa nimimerkillä X). Haastattelijoina toimivat ohjaaja Veikko Leinonen (V) sekä ohjaajan assistentti Toivo Peppanen (T).

Dialogin lomassa on muutamia yleisölle selvennykseksi kohdennettuja repliikkejä näyttelijöiltä (Antti= Antti Vilhunen, Hanski= Hanna-Mari Hotta, Pekka= Pekka Moilanen) sekä nimettömien ”syväkurkkujen” lausuntoja. Haastattelu tehtiin Kajaanissa 4.12.2012. Haastatteluteksti on autenttisessa alkuperäisasussaan.

Kyseisessä katkelmassa keskustelun aiheena on mm. Kajaanin yliopistokeskuksen kirjaston laajennushankesuunnitelman kariutuminen vuonna 2006.

V: tuliko sitte jälkikäteen semmonen olo, että näin tehään vaan näön vuoksi että tää oli yhtä teatteria ja vejätystä?

X: no sitähän se oli, pelekkää teatteria.

T: tehtiin kirjastoselvityksiä ja laajennushankesuunnitelmia ja…

X: ja kaikki pantiin jäihin. nii tuota täälä oli hienot suunnitelmat, kaikki oli viimesen päälle että esimerkiksi tuo nykynen kirjasto niin siihen rakennetaan toinen kerros ja…

T: ettekste yhtään osannu aavistaa että tässä nyt vedätetään, te olitte hyväuskosia ja sitte sillon aattelitte että tässä tehdään (X sanoo ”juu”) tärkeetä työtä…

X: alunperinhän siinä oli se että tämä meidän kirjasto oli tarkoitus siirtää tuonne maakuntakirjaston yhteyteen ja sen rehtori torppas. siinä vaiheessa saatto ounastella että tämä ei tiedä hyvää.

Kajaanin seminaarin harjoituskoulu alkutalvesta 1940

Rakennus tuhoutui venäläisten pommituksessa 7.2.1940

Rakennus kunnostettiin sodan jälkeen, mutta siihen ei rakennettu yläkertaa, jollainen siinä alun perin oli. Myöhemmin rakennus on toiminut musiikkitalona ja sittemmin kirjastona. Kirjastoselvitystä laatineen työryhmän esityksessä (2006) todettiin, että entisöinnin pyrkimyksenä tulisi olla rakennuksen saattaminen pommitusta edeltäneeseen ulkoasuun (ks. ylin kuva).

Antti (yleisölle): Kirjastoselvitys. Mistä tässä on kyse? Kuunnellaanpa jälleen yhtä syväkurkkua.

Hanski: Seuraava katkelma on eräästä Tutkimusryhmä Tuhkamunan käymästä sähköpostikeskustelusta.

Syväkurkku: ”Oulun yliopiston rehtori ei vienyt tiedekunnankaan esityksiä tulosneuvotteluihin. Yksi esimerkki, jonka tiedän varmasti, oli Kajaanin kampuksen kirjaston ja hallintorakennuksen pommitettujen kerrosten entistäminen. Sitä varten olisi ollut EU-rahaa saatavissa lähes koko summa.

Mutta rehtori esitteli vain Oulun 4 miljoonan hankkeen, joka vei budjetin huonoon jamaan. Valtion kiinteistölaitoksen silloinen pomo oli silloinen tuttu ja kysyin häneltä miten Kajaanin entistämishanke etenee. Hän kertoi, että ei tällaista esitystä ole tullut yliopistolta. Rehtori väitti meille, että ministeriö kieltäytyi hankkeesta.”

Antti: Toinen syväkurkun lausunto liittyen samoihin kuvioihin.

Syväkurkku: ”Toinen hanke oli yhteinen kirjastorakennus yliopistokeskukselle ja ammattikorkealle, jolle oli rahoitus valmiina ministeriössä. Tämä hanke kaatui (Juhani) Suortin (yksikön johtaja) hankkimaan avajaispuhujaan, joka kehui estoitta Kajaanin toimintaa ja kritisoi Oulua lyhytnäköisyydestä.

Huhujen mukaan rehtori Lajunen vedettyään parit rauhoittavat ilmoitti paluumatkalla Ouluun, että sitä kirjastorakennusta ei sitten rakenneta.”

Hanski: Kyse on Kajaanin yliopistokeskuksen vuoden 2006 lukuvuoden avajaisista, jotka pidettiin varhaiskasvatuksen siirron jälkeen. Avajaisissa vallitsi sähköinen tunnelma ja runsaat suosionosoitukset sai emeritusprofessori Ilkka Huovio, joka sanaili juhlassa seuraavaa:

”Yliopistoissa tuntuu olevan johtajina virkamiehiä, jotka haluavat täyden vallan. Yliopistot tekevät mitä lystäävät ja sen huomaa. Loput tervatynnyrit on pidettävä Kajaanissa.”

(…)

X: oottako te kahtonu kajaanin vapaamuurareiden... ketä sinne kuuluu? siellä ne päätökset tehdään.

T: kyllä me suurin piirtein tiedetään ketä siellä on.

X: tiedätte ketä siellä on. siellä on semmonen kuppikunta jossa on kajaanin napamiehiä. Kajaanissa on aika vankka se loosi.

T: aijaa... ootsä tutkinu sitä?

X: mä tiedän aika paljon niitä tyyppejä siellä. ne kuuluu sitte näihin muihin velijärjestöihin.

T: pelijärjestöihin?

X: mitä?

T: pelijärjestöihin...

X: niin... pelijärjestöihin niin joo kyllä. mutta mää oon ite ulkopuolinen, mä oon kaikkien kans yhteistyössä, mä oon sanonu aina että (vetää henkeä) vähä laidasta laitaan.

niin en mää pysty sanomaan tarkkaan että millon se on pantu tää nelosvaihe päälle tässä alasajossa, että se on (Mikko) Isohanni (Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan entinen hallintopäällikkö) ollu semmonen keskeinen primus moottori, tämmönen harmaa eminenssi, koska hän pyöritteli niitä dekaaneja mennen tullen, sitte tämmösiä pilipali-tyyppisiä. se on todennäköisesti alkanu siinä 2006-2007 tienoilla tämä.

V: millon sulle tuli semmonen olo että tämä on menoa nyt Kajaanille?

X: no se on sillon 2009, sillon oli se mietintö jossa mietittiin näitä filiaalien alasajoa ja sehän perustu seki henkilökysymykseen. mä en muista sen naisen nimeä, mikähän perkele se oli… se oli Kajaanissa apulaisprofessorina sillon 90-luvulla. se oli semmonen pyrkyrityyppi… tämä nainen, mikä sen akan nimi oli… se akka nii se julkisesti vähätteli filiaalien ja Kajaanin merkitystä, hänhän oli sen toimikunnan puheenjohtaja.

V: mikäs sen mietinnön nimi olikaan?

X: Opettajankoulutus 2020. semmonen ministeriön mietintö. se oli Kajaanissa apulaisprofessorina ja se selvästi otti herneen nenäänsä ko täälä ei innostuttu siitä sen moduulikokeilusta… Hannele Niemi!

Pekka (yleisölle): Hannele Niemi ja ministeriön mietintö Opettajankoulutus 2020, joka tuomitsi filiaalit turhaksi rahanmenoksi.

X: tässä ei oo pelkästään kyse siitä vaan tässä on kysymys satakakstoistavuotiaan laitoksen alasajosta ja kahdestasadasta työpaikasta ja aika monesta ihmiskohtalosta ja valtiontalouden kannalta aivan järjettömästä toiminnasta.

tänne jää jumalauta tyhjät kiinteistöt, normaalikoulu joka joudutaan kenties pistämään alas ja oulussa sitte vastaavasti sikäläinen normaalikoulu, siellä on niin paha homeongelma et siellä ei muutamat opettajat voi tulla työpaikalle.

T: ja suunnitellaan toisen normaalikoulun…

X: toinen normaalikoulu aloitetaan ja se maksaa viistoista miljoonaa. valtiontalouden kannalta tässä ei oo mitään järkeä.

(…)

V: tämmöstäkö se suomalainen tehostaminen on ja organisaatiouudistus?

X: no, se on niinku leikattas kangasta toisesta päästä ja pistettäs toiseen päähän.