maanantai 25. maaliskuuta 2013

Oikeusjutun juliste


Ensimmäinen esitysjuliste on valmis ja lähtee painoon huomenna.
Kevään muotiväri on klassinen mustavalkoinen.

Tekijä: Katri Kuvaja

Vetäytyykö valtio vastuusta?

Kajaanin opettajankoulutuksen lakkauttaminen ajaa Kainuun vaikeaan asemaan. Taustalla häämöttää mahdollinen opettajapula ja se, että alasajo tehtiin ilman järkeviä perusteluja.

Erinomaisesti toimineen varhaiskasvatuksen koulutuksen alasajo Kajaanissa (2006) on jo aiheuttanut kerrannaisvaikutuksia. Kajaanissa on aloittettu lastentarhanopettajien poikkeuskoulutus, Oulussa on järjestetty normaalin koulutuksen lisäksi lisäryhmää ja viimeisenä tippana kupissa: Rovaniemellä aloitetaan varhaiskasvatuksen koulutus.

Luokanopettajapuolella seuraukset nähdään tulevina vuosina.

Tilannetta kommentoi jo 2009 Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto tiedottaja Anne Nordströmin suulla seuraavaan tapaan:

"Tämän päivän poliitikoilla ja muilla keskeisillä päättäjillä on kova kiire purkaa valtionhallinnon rakenteita - myös toimivia. Tarve jättää kädenjälkensä historiaan on ilmeinen. (…) purkaminen kiireellä ja väkivalloin aiheuttaa enemmän haittaa, kuin järkeviä lopputuloksia. Samalla kansalaisten luottamus valtioon ja yhteiskuntaan sekä keskeisiin päätöksentekijöihin heikkenee."

Kajaanin kohdalla on kyse juuri tästä. Ote eräästä tekemästämme haastattelusta. Keskustelemassa Kajaanin lakkauttamista vastustanut opiskelija-aktiivi Toivo Peppanen, Oikeusjutun ohjaaja Veikko Leinonen ja Kajaanin opettajankoulutusyksikössä työskennellyt ihminen, joka haluaa pysytellä anonyyminä.

Toivo: niin mulle se kesä ja syksy sillon 2006 (varhaiskasvatus lakkautetaan Kajaanista ja Kainuu ajetaan lastentarhanopettajapulaan), niin se oli sillon vähän niinku, vois sanoo että se peruuttamattomalla tavalla järkytti uskoa päättäviin elimiin, että vieläkin kokee että hyvin vähästä on se luotto päättäviin elimiin, että voisko sanoo että traumatisoinuki että justiinko ne oli semmosia läheisiä ystäviä ja muita, että se tuli tosi lähelle, omia opettajia ja ystäviä ja näin pois päin, ja sitten kun näki miten hyvin se toimi täällä kajaanissa että sillä oli semmonen merkitys

X: niin siinä on ihan sama kummassakin lakkautuksessa (2006 varhaiskasvatus, 2010 luokanopettajakoulutus), että ihan toimivat systeemit ajetaan alas, mutta kaiken lisäks ku nää ihmiset työllistyy, että mää ymmärtäisin jos tää ois jotain hukkakoulutusta, mutta kun tässä ei oo mitään faktoja

Veikko: siinä tehdään vaan sillon semmonen temppu jolla rakennetaan maantieteellinen epätasa-arvo, uus hierarkia

X: ja sitten se, mihin se pahimmillaan voi johtaa, mehän ei nähdä näitä vaikutuksia, mehän nähdään ne kymmenen, kahden kymmenen…

lauantai 23. maaliskuuta 2013

Ensimmäiset promokuvat otettu. Kuvassa (vasemmalta) Panu Lyytinen, Hanna-Mari Hotta, Antti Vilhunen, Pekka Moilanen, Matias Nieminen ja Niko Karjalainen. Kuvaaja: Anna Laakkonen

perjantai 22. maaliskuuta 2013

Puoluepoliittinen ohjaus uhkaa palata tutkimukseen

Oikeusjuttu roikaisee paitsi Kajaanin opettajankoulutuksen alasajoa, niin myös samalla koko suomalaista yliopistouudistusta ja sitä minne Suomi on seilaamassa ja millä eväin.

Tutkiessamme asioita meille on käynyt hyvin selväksi yksi asia. Yliopistouudistuksen keskiöön ei ole noussut vain "tutkimuksen edistäminen" ja muut pinnalla pyörivät motiivit, vaan vallankäytön uusien muotojen saapuminen yliopistomaailmaan.

Vallankäytön uudet muodot eivät ole vain yliopistomaailmaa koskeva ilmiö. Ennen kaikkea on kyse koko suomalaisen yhteiskunnan lävitse käyvästä ilmiöstä.

Suomi on vapaaehtoisesti luomassa käytäntöjä, joissa luovutaan osallisuuteen perustuvasta demokratiasta, viedään valtaa pois näkyviltä ja luodaan uutta hierarkiaa.

Tämä ilmiö ilmenee mm. pyrkimyksessä tuoda suomalainen tutkimusrahoitus poliittiseen ohjaukseen ja millä tavalla sitä on lähdetty tekemään. Asiasta kirjoittavat ansiokkaasti tämän päivän Helsingin Sanomissa Heino Nyyssönen ja Joonatan Virtanen. Käykääpä lukemassa:

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Puoluepoliittinen+ohjaus+uhkaa+palata+tutkimukseen/a1363847256809

Kilpailutus ja sen tarkoittama byrokraattinen visio ulkopuolelta tapahtuvasta kontrollista ovat tällä hetkellä Suomessa uskottavaa ajattelua. Osallisuuteen perustuvia vallankäytön muotoja pidetään sen sijaan tehottomina. Byrokraattinen kontrolli toteutetaan luomalla mittareita, joita totella.

Kontrollia perustellaan sillä, että rahaa vastaan on saatava myös tulosta. Tuota tulosta valvomaan luotu byrokratia on kuitenkin edelleen tämän vaatimuksen yläpuolella. Heiltä on edelleen vaikea vaatia mitään tulosta vaikka he käyttäisivät valtaansa miten tehottomalla tai ulossulkevalla tavalla tahansa.

Vallankäytön uudet muodot ja miten ne uivat suomalaiseen todellisuuteen:
"Tutkimuslaitosten uudistamista on valmisteltu jo kymmenen vuotta. Rahoituksen siirtämistä kilpailutukseen esitti kuitenkin vasta kolmihenkinen ryhmä viime syksynä. Rahoitusuudistusta ei ole hallitusohjelmassa, ja siitä käyty poliittinen keskustelu on ollut olematonta. Silti asiasta kiirehditään hallituksen päätöstä jo tänä keväänä."

tiistai 19. maaliskuuta 2013

Globaalissa kilpailussa ei ole maakuntasarjaa.



Rehtori Lauri Lajunen kiinnitti huomiota Kajaanin yliopistokeskuksen avajaisissa 2004, kuinka Oulun yliopistolla on ollut jo pidempään vaikeuksia nk. kovien tieteiden, matematiikan ja eksaktien luonnontieteiden, kanssa. Yksi syy on ollut pohjoisen muuta maata heikommat oppimistulokset peruskoulussa. Oulun yliopisto rekrytoi opiskelijoistaan 75 prosenttia nimenomaan Pohjois-Suomesta. Rima päästä opiskelemaan tekniikkaa onkin ollut alimmillaan Oulun yliopistossa.

”Materiaalin” heikkouteen ei oikeastaan voi vaikuttaa kuin opettajankoulutukseen ja varhaiskasvatukseen panostamalla. Miksi sitten ei panosteta? Missä kohden ajatus katkesi? Miksi opettajapula omalla takapihalla lakkasi huolettamasta Oulun yliopistoa?

--
Oulun yliopiston uusi hallitus linjasi 2010, että Oulun yliopisto on tästä lähtien kansainvälinen tiedeyliopisto ja lopetti Kajaanin opettajankoulutuksen. Uusi hallitus jätti ilmeisesti yksinkertaisesti ajattelematta, että mistä tulevat tuon kansainvälisen huippuyliopiston opiskelijat.

Jos ne tulevat edelleen 75 prosenttisesti Pohjois-Suomesta, niin luulisi kiinnostavan mitä tapahtuu Pohjois-Suomen lastentarhoissa ja peruskouluissa.

Yliopistokoulutuksessa ja -tutkimuksessa ei ole globaalissa kilpailussa enää ”maakuntasarjaa”, kuten Lajunen vuoden 2005 Kajaanin yliopistokeskuksen avajaisissa totesi.  Mutta entäs jos yliopiston rekrytointipohjasta tulee ”maakuntasarjaa” eikä asialle vain tehdä mitään?

--
Varhaiskasvatuksen koulutus hävisi Kajaanista jo aiemmin. Lastentarhanopettajapula on jo totta Kainuussa ja Ylä-Savossa vuoden 2006 päätösten jälkeen. Luokanopettajien puolella homma menee herran huomaan, kun koulutus häviää lopullisesti 2013.

Tämä kaikki on hyvin tiedettyä. Minne se sitten unohtui? Minne tämä tieto sitten hukkui. Mm. tätä lähti selvittelemään Oikeusjuttu.

Lähteet:

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

torstai 14. maaliskuuta 2013

Työn alla haastattelujen leikkaaminen.


Oikeusjutun kasaaminen etenee. Työn alla tällä hetkellä mm. haastattelujen leikkaaminen. Pieni pala kaupunginjohtaja Jari Tolosen haastattelusta.

Blogin takana Oikeusjutun ohjaaja Veikko Leinonen.

torstai 7. maaliskuuta 2013

Syrjäytyminen ja korkeakoulupolitiikka


Viimeisen parin vuoden kuuma peruna julkisessa keskustelussa on ollut nuorten syrjäytyminen. Jos siitä todella haluttaisiin puhua, niin pitäisi puhua myös tästä:

Kajaanista lakkautettiin hyvin toiminut lastentarhanopettajien koulutus vuonna 2006 siirtämällä se Ouluun. Monet pitävät tätä Kajaanin alasajon alkuhetkenä, sillä Kajaani on itse asiassa paikka missä varhaiskasvatuksen koulutusohjelma kehitettiin ensimmäisenä Suomessa. Varhaiskasvatuksen tutkimustoiminta oli Kajaanissa myös hyvällä uralla juonellisen oppimisen kehitelmineen jne. Lyhyesti sanoen, homma oli menestys ja palveli tarkoitustaan koko yhteiskunnan mittakaavassa.

Kun varhaiskasvatus siirrettiin Ouluun, valmistumisprosentti romahti. Kainuu ja Ylä-Savo ajautuivat lähes välittömästi lastentarhanopettajapulaan. Lopulta Kajaanin tutkimustoiminta ajettiin myös alas. Mitä tarkoitusta tämä sitten palveli koko yhteiskunnan mittakaavassa? Toistaiseksi kukaan ei ole vastannut. Harvat ovat suostuneet edes moista kysymystä pohtimaan.

Maailmanpankin laskelmien mukaan varhaiskasvatus on tuottavin investointi mitä yhteiskunta voi koulutuksen saralla tehdä.

Kajaanin opettajankoulutusyksikössä työskennelleen haastattelusta:

”X: kylhän tuolla niinku, ne ihmiset jotka tietää asioista niin ymmärtää sen että pitäs tän niinku edetä toisenlailla, ja tiedetään niinku tääki tiedetään nää taloudelliset laskelmat joiden mukaan niinku se kansakunnan tulevaisuuden kannalta on merkittävintä se että jos koulutukseen satsataan niin se satsaus pitäs tehdä varhaiskasvatukseen koska sillon niinku ennalta ehkästään kaikkein eniten näitä myöhempiä työttömyysjuttuja ja mielenterveysjuttuja ja kaikkee tämmöstä
T: no miten tää sun mielestä menee suhteeseen esimerkiks tähän presidentin  syrjäytymiskampanjaan?
X: no tietysti jokaisen aikuisen on pidettävä huolta lähellä olevista… (naurua)
T: ja leivottava…
X: …nuorista
T: …pullaa lapsukaisille
X: niin onhan sekin ihan kiva ku pulla tuoksuu (hahaha) mutta tuota, eihän se nyt tietenkään riitä
V: hulot (mäyräkoira tavoittelee pullaa, veikko kieltää)
V: hulot!
T: onko tämä jotakin näköalattomuutta sitten että ei nähdä sitä merkitystä?
X: hmm
T: sen kehityksellisen otteen merkitystä, että sitäkin tarvittas?
X: kyllähän sitäkin tarvittas ilman muuta
T: että hoivalle nähään se merkitys mutta ei sille kehitykselliselle otteelle
V: onks tässä puheen tavassa ikään kuin, koetko että siinä on yleisesti jotain vastuunpakoiluakin, selitetään miksi ei tarvii tarttua näihin?
X: mä en kauheesti..
V: presidenttihän kanssa sanoi, että hän ei niinku puutu hallituksen..
T: ja tarvitaan muutakin kuin ammattilaisten, ammattilaisten näkemystä että kaikilla pitää olla vastuu, jokaisella meistä
X: tietysti kaikilla on vastuu, mutta sillon ku sanotaan niin, niin todellakin se että mitä niinku voitas tehdä järkevillä päätöksillä ja isommilla ratkasuilla niin nehän jää sitten tekemättä”

tiistai 5. maaliskuuta 2013

Miten kainuulaisia pompoteltiin?

Oikeusjuttu jäljittää suomalaista vallankäyttöä. Miten kainuulaisia pompoteltiin Kajaanin Seminaarin lopettamisprosessissa?

”...ja sitten se muikuilukuikuilu, että mikään järkipuhe ei auttanu, ei hallituksen puheenjohtaja söderlundille, eikä sitten opetusministeri virkkuselle, eikä hänen esikunnalleen, siellä oli ylijohtaja lehikoinen opm:stä, me käytiin suurin piirtein ketjussa koko se päätösketju läpi, vedätys oli siinä että lajunen syytti opetus-  ja kulttuuriministeriä ja ku sinne mentiin niin ne sano että se on oulun yliopiston yksinkertanen, he sen päättää yksinkertasesti ja kumpikaan ei ottanu vastaan, että me juostiin molemmat peräkanaa..."
       
         -          Kainuun entisen maakuntajohtajan Alpo Jokelaisen haastattelusta (8.1.2013)

Millä tavalla kuitattiin kainuulaisargumentit Oulun yliopistossa ja opetusministeriössä? Poliitikkojen toimesta? Voittiko mielikuvitus todellisuuden alasajopäätöksessä vai löytyykö taustalta sittenkin kätketty punainen lanka?

Oikeusjuttu on paitsi raakaa faktaa, myös salaliittoteorioiden ja huhupuheiden iloista ja kepeää leikkiä, sillä kainuulaisille ei jäänyt tässä asiassa paljon muuta jäljelle.

”Kokemus siitä, että oman elämisen yhteiskunnalliset ehdot ovat vaikuttamis- ja käsittämiskyvyn ulkopuolella, näyttää saavan ihmiset hakemaan todellisuuteensa järjestystä irrationaalisin, mystisin keinoin.”
       
          -      Pauli Kettunen kirjassa Kansa liikkeessä

perjantai 1. maaliskuuta 2013

Yli 30 haastattelua

Olemme tehneet Oikeusjuttua varten yli 30 haastattelua. Yksi suuri kertomus niiden joukossa on Kajaanin opettajankoulutusyksikön työntekijöiden tarinat. Heille lopettamispäätös tuli puun takaa:

"sehän täs on jotenkin kai vähän järkyttävää, että vielä joulukuussa sillon 2009, niin mä taistelin siitä että mä saisin XX:lle rahotuksen seuraavaks vuodeks, ja missään niinkun hallinnossa, missään kukaan ei, kenelläkään ollu aavistustakaan et täs tulee tapahtumaan jotain tällasta, ainakaan kukaan ei kertonu sillon, eli meil oli ihan sellanen käsitys ettei tässä, ainoo mikä oli ongelmana oli se että rahaa oli vähän, mut mitään puhetta siitä että kolmen kuukauden kuluttua koko homma lopetetaan ei ollu, siis kukaan ei tienny, ei me ainakaan niinku tiietty, se tuli täytenä yllätyksenä tää hallituksen päätös"

- Kajaanin opettajankoulutusyksikössä työskennelleen haastattelusta.

Mitä tapahtui ja miksi näin äkkiä? Sumutettiinko kajaanilaisia ja jopa henkilökuntaa? Kuka tästä tiesi etukäteen? Mm. sitä selvittelee Oikeusjuttu.